Tänään julkistetun mielipidekyselyn mukaan hallituksen saama tuki koronakriisin päätöksille on vahvistunut merkittävästi viimeisen kuukauden aikana.
Kansalaisista 73 prosenttia antaa tukensa hallituksen koronakriisin hoidolle huhtikuun lopun kyselyssä, jonka Maaseudun Tulevaisuus on teettänyt Kantar TNS Agrilla.
Perussuomalaisten kannattajat ovat omissa sfääreissään eduskuntaryhmänsä äkkivääriä koronatoimia kannattavan puheenjohtajansa Ville Tavion johdolla. Heistä 42 prosenttia pitää hallituksen toimia onnistuneena ja 50 prosenttia epäonnistuneena.
Osalle ihmisistä – jopa suurelle osalle perussuomalaisten politiikoista – tuntuu olevan vaikea käsittää, ettei ihmisten perusoikeuksia voi rajoittaa mielin määrin oikeusvaltiossa.
Osa epävarmoistakin on kääntynyt hallituksen koronatoimien taakse.
Hallituksen strategia tien haarassa
Marinin johtama hallitus on onnistunut ihmisten terveyttä ja elämää säilyttävässä koronapolitiikassaan. Tartuntoja saaneiden ja sairastuneiden määrät, tehohoidossa olleet ja kuolleiden ihmisten määrät ovat pysyneet epidemian alkuvaiheessa tehtyjen skenaarioiden alarajoilla.
Koronakriisin hoitamisessa on onnistuttu tähän mennessä monia maita paremmin. Väestöön suhteutettuna esimerkiksi kuolleiden määrät jäävät maltillisiksi.
Hallituksen strategia tehohoitopaikkojen riittävyydestä on onnistunut. Terveydenhuollossa varautumisessa on tapahtunut jopa ylilyöntejä ajatellen vakisairauksien hoitamista.
Terveydenhuoltoon on kerääntymässä koronaepidemian jälkeiselle ajalle kovat paineet. Hallitus joutuu koronaepidemian selätettyään hoitamaan soteuudistusta.
Rajoitusten purkaminen saa kannattajia ja vastustajia
Hallituksen on monien paineiden ristivedossa päätettävä hybridistrategiansa askelmerkeistä edelleenkin epävarman tiedon rajoissa. Hallitus ottaa kantaa isoon joukkoon laajoja ja hankalia kysymyksiä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti tänään matkallaan Säätytalon neuvotteluihin, etteivät neuvottelut ole venyneet poliittisista syistä.
Asioita on yksinkertaisesti paljon, ne ovat hankalia ja kyse on isosta kokonaisuudesta. Tiedossa on, että yhteiskunnan avautuminen tapahtuu asteittain.
Rajoitusten poistaminen ei ole helppoa
Sekä Uudenmaan rajojen avaaminen että koulujen lähiopetuksen aloittaminen toukokuun puolivälistä lähtien herättivät kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan.
Uudenmaan rajoitukset poistettiin hallitusti. Mitään ryöpsähdystä taudin leviämisessä ei tapahtunut ennakkopeloista huolimatta.
Koulujen avaamisen odotetaan sujuvan yhtä hallitusti. Hallituksen jatkuva haaste onkin, miten paljon rajoituksia voi purkaa milläkin aikataululla, ettei epidemia ryöpsähdä.
Rajoitusten purkamista arvioidaan myös oikeusvaltion kannalta
Ihmisten perusoikeuksiin rankasti kohdistuneiden rajoitusten purkamista on perusteltu aivan oikein, että perusoikeuksiin kajoaminen edellyttää välttämättömyyttä.
Osalle ihmisistä – jopa suurelle osalle perussuomalaisten politiikoista – tuntuu olevan vaikea käsittää, ettei ihmisten perusoikeuksia voi rajoittaa mielin määrin oikeusvaltiossa.
Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystin viesti viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa oli hyvin selkeä. Rajoituksia tulee arvioida tarkkaan perusoikeuksien toteutumisen kannalta.
Monia nyt toteutettuja toimia ei olisi voitu toteuttaa nopeasti ilman valmiuslakia. Valmiuslaki on suunniteltu enemmän sodan tai terrori-iskun kaltaiseen poikkeustilaan kuin pandemian hoitoon.
Pöystin mukaan oikeusvaltion periaatteet ovat toteutuneet tähän saakka koronaepidemian aikana.
Valmiuslain valuvikoja korjataan kriisin jälkeen
Pöystin mukaan valmiuslaki vaatii yleistä arviointia koronakriisin jälkeen. Hänen mukaansa tarkasteluun tulisi ottaa esimerkiksi se, että onko valtuuksien siirtäminen eduskunnalta valtioneuvostolle oikea tapa toimia poikkeusoloissa.
Pöystin mielestä tulisi myös pohtia, pitäisikö valmiuslain käyttöönoton edellyttää eduskunnan määräenemmistöä, nykyisen yksinkertaisen enemmistön sijaan.
Päätöksenteon menettelyn arviointia tulevaisuutta ajatellen on esittänyt myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Hallitus on joutunut taiteilemaan poikkeuksellisessa tilanteessa vaillinaisen lainsäädännön puitteissa. Valmiuslakeja odottaakin pitkällinen ja poliittisesti haastava remontti kriisi jälkeen.
uutiskirje 
