KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ilmastosiirtolaisuus lisääntyy – tiedon tarve ympäristömuutosten vaikutuksesta globaaliin muuttoliikenteeseen kasvaa

Katastrofien ja ympäristömuutosten takia yhä useammat ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinalueiltaan väliaikaisesti tai pysyvästi. Turvapaikanhakijoiden leiri Kreikan saaristossa.

Katastrofien ja ympäristömuutosten takia yhä useammat ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinalueiltaan väliaikaisesti tai pysyvästi. Turvapaikanhakijoiden leiri Kreikan saaristossa. Kuva: Lehtikuva/Louisa Gouliamaki

Katastrofien ja ympäristömuutosten takia yhä useammat ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinalueiltaan. Muuttaminen on paikasta riippuen pysyvää tai väliaikaista.

Vertti Kanerva
8.5.2020 17.15

Oulun yliopiston ja Siirtolaisinstituution tutkijoiden yhteistyössä toteuttama ILMASI -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta seuraavien ympäristömuutosten vaikutuksesta maailmanlaajuiseen muuttoliikkeeseen.

– Tarkoituksena on kasata tietoa ja miettiä ennakoivia skenaarioita ilmastosiirtolaisuuteen liittyen sekä kartoittaa ilmiön taustatekijöitä, kertoo tutkimushankkeesta vastaava aluepolitiikan ja aluekehityksen professori Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta.

Hankkeen tuottamaa tietoa sovelletaan Euroopan unionin ja Suomen näkökulmasta huomioiden Yhdistyneiden kansakuntien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Oulun yliopiston aluepolitiikan ja aluekehityksen professori Eeva-Kaisa Prokkolan mukaan ilmastosiirtolaisuuden ajankohtaisuus riippuu maantieteellisestä sijainnista.

– YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on mukana ympäristöllinen, sosiaalinen sekä taloudellinen näkökulma. Tavoitteen mukaan ihmisten hyvinvointi tulee huomioida kaikilla näillä osa-alueilla, Prokkola kertoo.

Hanke käynnistyi juuri

Ilmastosiirtolaisuuden tutkimus on tarpeellista. Prokkolan mukaan ILMASI -hanke on vasta käynnistynyt.

– Muun muassa koronakriisi on todella hyvä esimerkki ilmiöstä ja katastrofista, jota ei ole edes osattu kuvitella aikaisemmin. Tutkimustietoa ei tietenkään löydy asioista, joista ei ole kokemusta.

Prokkolan mukaan käytännössä hankkeessa työskentelevät tutkijat selvittävät, kokoavat ja analysoivat ilmiöön liittyvää tietoa.

– Tutkijoilla on erilaista osaamista ja tietotaitoa. Meillä on esimerkiksi ilmaston- ja ympäristömuutokseen liittyvää asiantuntijuutta.

Lisäksi hanketta varten haastatellaan ilmiön parissa työskenteleviä asiantuntijoita ympäri maailmaa.

– Haastateltavia asiantuntijoita tulee esimerkiksi Suomesta, muualta Euroopasta sekä Afrikan ja Aasian valtioista. Tutkimusryhmässämme on paljon kokemusta myös kolmansista maista.

– Kansainvälisestikin ollaan herätty siihen, että yhteistyötä tarvitaan. Ilmastosiirtolaisuus on globaali ilmiö, joka vaikuttaa myös Suomeen ja Eurooppaan. Ilmiö tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa, jolloin myös sen vaikutukset ilmenevät selkeämmin, Prokkola toteaa.

Ilmaston- ja ympäristömuutosten aiheuttama muuttoliike ei ole uusi ilmiö

Prokkola muistuttaa, että muuttoliike on historiallisesti ollut tavallinen tapa toimia.

– Esimerkiksi Suomesta on lähtenyt paljon ihmisiä Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.

Ilmaston- ja ympäristömuutoksiin liittyvään muuttoliikkeeseen viittaavia esimerkkejä löytyy jo Raamatun ajalta.

– Ihmiset ovat muuttaneet paremmille alueille esimerkiksi ympäristökatastrofin seurauksena. Jos ajatellaan vaikka paimentolaisia, niin heillä on ollut mahdollisuus ja tapa muuttaa aina, kun elinympäristö muuttuu.

Nykymaailmassa ilmastosiirtolaisuuskysymys on monimutkainen

Prokkola toteaa, että menneisyyteen verrattuna nykyinen ilmastonmuutostrendi sekä siihen liittyvä ilmastosiirtolaisuus on täysin erilainen kysymys.

– Väestönkehitys on suurta ja tämän hetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kysymys globaalista ilmastosiirtolaisuudesta on todella monimutkainen. Tutkimustietoa tarvitaan, jotta voimme kartoittaa globaalilla tasolla riskialueita, joissa eri väestöryhmät ovat haavoittuvia ympäristönmuutoksille. Sen kautta voimme kuvitella mahdollisia toimintamalleja.

Prokkolan mukaan tällä hetkellä ilmastosiirtolaisuudesta löytyy jonkin verran tietoa, mutta aihe on silti keskustelun alla myös tutkijoiden piireissä.

– Kysymys on se, että missä tilanteessa siirtolaisuus on ilmaston aiheuttamaa ja missä tilanteessa taustalla on muita tekijöitä. Tämän hetkisen kirjallisuuden ja tutkimuksen mukaan ilmastosiirtolaisuuden takana on usein monen eri tekijän yhteisvaikutus.

Ilmiö on lähellä tai kaukana valtiosta riippuen

Prokkola sanoo, että ilmastosiirtolaisuuden ajankohtaisuus riippuu maantieteellisestä sijainnista. Ilmiö on lähempänä esimerkiksi niitä valtiota, joissa merenpinnan nousu aiheuttaa maanpinta- ja viljelyalan pienentymistä.

– Esimerkiksi Tyynenmeren saarilla tai Alankomaissa merenpinnan nousu on ongelma, johon varaudutaan jo tällä hetkellä.

Joissain paikoissa ilmastosiirtolaisuus liittyy lämpötilaan ja kuivuuteen.

– Muun muassa Afrikan valtioissa ongelmana on tälläkin hetkellä todella pitkäaikainen kuumuus. Lisäksi viime aikoina heinäsirkat ovat tuhonneet miljoonien ihmisten sadon. Vastaavat ilmiöt heikentävät eri alueiden ruokaturvallisuutta, joka taas lisää poliittisia konflikteja. Sen seurauksena jotkut ryhmät ovat myös paikallisesti haavoittuvammassa asemassa kuin toiset.

Kausittaisen ympäristönmuutoksen jälkeen ihmiset haluavat usein palata omille asuinseuduilleen, jos se on mahdollista.

– Esimerkiksi tulvan aikana maansisäinen siirtolaisuus on suhteellisen runsasta. Kausittaisen muutoksen jälkeen ihmiset palaavat takaisin asuinseuduilleen.

Tutkimus on vasta alussa, vuoden päästä jo tarkempaa tietoa

Prokkola toteaa, että riskialueita löytyy kuitenkin eri puolilta maailmaa.

– Tutkimus on vasta alkumetreillä, mutta jo vuoden päästä ilmiöstä on tarjolla paljon tarkempaa tietoa.

Suomen näkökulmasta ilmiö näyttää kaukaiselta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Suomi haluaa kuitenkin olla mukana kansainvälisessä keskustelussa, yhteistyössä ja suunnittelussa sekä tulevaisuuden ymmärtämisessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mikä meitä estää syömästä kasviksia?

Alipalkkaus telakoilla on maan tapa, tiedettiin jo ainakin viisi vuotta sitten, jolloin asia oli edellisen kerran laajasti esillä.

Tässä syy, miksi alipalkkaus saa rehottaa vuodesta toiseen: eduskunnassa on porvarienemmistö

Turun telakalla rakennetaan risteilijöitä hämärissä olosuhteissa, Teollisuusliiton Turja Lehtonen sanoo.

Ministerin turha lässyttää Turun telakasta, kun hallitus ei puutu lainsäädännöllä väärinkäytöksiin

Lauri Holappaa haastatteli Jussi Virkkunen.

”Velkajarrun suurin ongelma on siinä, että laki saattaa johtaa talouspoliittiseen noidankehään” – Suomeen tulossa tiukempi talouskurilaki kuin EU edellyttää

Uusimmat

Mikä meitä estää syömästä kasviksia?

Sikarin lisäksi Atte Blomin tunnusmerkki oli elämäkerran mukaan kaikkialla mukana kulkenut Valintatalon muovikassi.

Rokkiin keskittyvä elämäkerta sivuuttaa Atte Blomin roolin taistolaisuuden soundtrackin julkaisijana

Biban Ann Maina haluaa lopettaa paikallisyhteisöille kalliiksi tulevat, ja kehittyneille maille saastuttamismahdollisuuksia avaavat hiilimarkkinat.

Afrikka haluaa jättää kädenjälkensä YK:n ilmastopuitesopimukseen – Agroekologiasta afrikkalainen ratkaisu

Suomi ei ole eurooppalaisessa tarkastelussa suuri poikkeus – virta vie oikealle tai äärioikealle melkeinpä kaikkialla

Oppositio opettaa harvoin edes vasemmistoa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

 
02

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

 
03

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

 
04

Työttömyydessä tuli uusi ennätys, mutta työvoimapalveluihin on entistä vaikeampi päästä, kertoo SAK

 
05

Hallitus liioittelee sopeutustensa määrää, silti se on omilla toimillaan heikentänyt talouden tilaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tässä syy, miksi alipalkkaus saa rehottaa vuodesta toiseen: eduskunnassa on porvarienemmistö

28.09.2025

Ministerin turha lässyttää Turun telakasta, kun hallitus ei puutu lainsäädännöllä väärinkäytöksiin

27.09.2025

Kaksi tapaa selviytyä sodassa Kristian Kososen viiltävässä sotaromaanissa Veljet Raatteen tiellä

27.09.2025

Amerikan ihmisoikeustuomioistuin määritteli hoivan ihmisoikeudeksi – Päätös on voitto feministeille ja kansalaisyhteiskunnalle

27.09.2025

Israel tappaa kansanmurhan todistajat

27.09.2025

”Kertokaa meille, milloin seuraava myrsky tulee” – Intian Kashmirin elokuu oli rankkasateineen ja maanvyöryineen tappavin miesmuistiin

27.09.2025

Z-sukupolvi syöksi Nepalin poliittiseen kriisiin

27.09.2025

”Velkajarrun suurin ongelma on siinä, että laki saattaa johtaa talouspoliittiseen noidankehään” – Suomeen tulossa tiukempi talouskurilaki kuin EU edellyttää

27.09.2025

Arviossa teatterisyksyn tapaus, Täällä Pohjantähden alla: Ääntä ja vimmaa Pentinkulmalla

26.09.2025

Antti Tuomaisella ei ole kiirettä uusiutua, koska tämänkin syksyn tuttua kaavaa toistava uutuus on niin viihdyttävä

26.09.2025

Bluffaako Purra, kysyy kansanedustaja – datakeskusten veronkiristystä ei ole budjetissa

26.09.2025

Älypuhelin ja autoradio ovat suosituimmat välineet kuunnella musiikkia

26.09.2025

”Pallo erityisesti perussuomalaisilla ja kokoomuslaisilla” – Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkautus vaarantaa ihmisten terveyden ja kasvattaa kustannuksia, Koskela sanoo

26.09.2025

Leikkausvinkki hallitukselle: tahdottomien sosiaaliministerien työt hoituisivat VM:n virkamiehilläkin, säästö miljoona euroa vaalikaudessa

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään