Koronakriisin alkaessa jopa kokoomus oli sitä mieltä, että 1990-luvun laman virheet pitää välttää. Sitä puolueesta ei täsmennetty, millä toimilla ne vältetään, mutta jokainen vähänkin 1990-luvun lamasta perillä oleva tietää, että yksi asia on kriisin vaikutus lapsiin ja nuoriin.
Tiistaina hyväksymässään 5,5 miljardin euron lisäbudjetissa hallitus otti haasteen tosissaan. Suomea laitetaan nyt käyntiin monin tavoin, ja monin tavoin pyritään myös lieventämään kriisin sosiaalisia seurauksia. Lasten ja nuorten hyvinvointipaketin suuruus on 320 miljoonaa euroa.
Opetusministeri Li Andersson sanoi koronakriisin vaikuttaneen erityisen kielteisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointiin. Siksi hallitus haluaa varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen jo kriisin aikana ja sen jälkeen.
Ansiopäivärahan enimmäisajan kuluminen pysähtyy kaikilta työttömiltä vuoden loppuun saakka.
– Lasten ja nuorten hyvinvointipaketilla tuemme oppimista, paikkaamme oppimisessa mahdollisesti syntyneitä aukkoja kaikilla koulutusasteilla, vahvistamme syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja torjumme poikkeusolojen aiheuttamia sosiaalisia ongelmia, Andersson kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo leimasi lisäbudjetin holtittomaksi rahanjaoksi.
”Nuoret sukupolvet joutuvat maksamaan tämän tuhlailun korkeampina veroina ja kasvavana velkana. Tätä vastuutonta rahalinkoa emme voi hyväksyä, vaan suuntaa on muutettava”, Orpo vaati tiistai-iltana Twitterissä.
Kokoomuksen vastaus kriisiin ovat ”rakenteelliset uudistukset”, joita ei nimetä eikä yksilöidä. Koronakriisin aiemmissa vaiheissa kokoomus on vaatinut yrityksille vielä enemmän tukea kuin hallitus on antanut. Kun tuetaan ihmisiä, se on kokoomuksen mielestä liikaa.
Toimeentulotukeen korotus, työttömyysturva vahvistuu
Li Andersson taas muistutti hallituksen luvanneen koronakriisin alkaessa pelastaa yritykset ja ihmiset. Satoja miljoonia euroja on jo käytetty yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Lisäbudjettineuvotteluissa vasemmistoliitolle oli erityisen tärkeää saada läpi myös lisää resursseja kaikkein pienituloisimmille ihmisille toimeentulotuen väliaikaisen korotuksen muodossa.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan lisäbudjetissa tehdään merkittäviä satsauksia koronakriisin sosiaalisten seurauksien hallitsemiseksi ja eriarvoisuuden torjumiseksi.
”Erityisen tyytyväinen olen siitä, että työttömyysturvaa ja toimeentulotukea vahvistetaan väliaikaisesti”, hän twiittasi.
Toimeentulotukeen tulee väliaikainen korotus, joka on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Siihen käytetään 60 miljoonaa euroa.
Lisäksi Pekosen mukaan työttömyysturvan omavastuupäivien eli karenssin poistoa jatketaan vuoden loppuun saakka, samoin yrittäjien työttömyysturvaa. Uutena asiana hallitus päätti, että ansiopäivärahan enimmäisajan kuluminen pysähtyy kaikilta työttömiltä vuoden loppuun saakka.
Julkinen velka kasvaa kaikkialla
Perjantaina eduskunnalle annettavan lisäbudjetin jälkeen valtion tänä vuonna ottama lisävelka nousee 18,8 miljardiin euroon.
”Se on todella paljon, mutta vaihtoehtona velkaantumiselle olisi käytännössä ennennäkemätön konkurssiaalto ja työttömyyden valtava lisääntyminen”, Li Andersson perusteli keskiviikkona.
Hän kommentoi Facebookissa lähinnä kokoomuksesta tullutta ilkkumista holtittomasta rahanjaosta toteamalla, että ”ilmeisesti kokoomuksen suunnalla ei ole lainkaan seurattu, mitä muissa maissa tehdään. Käytännöllisesti katsoen kaikki maailman maat ovat tällä hetkellä samassa vaikeassa tilanteessa. Kaikkialla tehdään mittavia elvytys- ja työmarkkinapäätöksiä, ja myös julkisen velan määrä kasvaa lähes kaikkialla”.
Anderssonin mukaan sillan rakentaminen läpi kriisin ja elvytykseen valmistautuminen ei ole mikään ”vasemmistohallituksen” tekemä ratkaisu, vaan seurausta armottomasti talouteen ja ihmisten hyvinvointiin iskevästä koronakriisistä.
Andersson kirjoittaa, että ”kriisin aikainen velkaantuminen on välttämätöntä ympäri maailman, kun eri maissa pyritään vastaamaan koronaepidemian aiheuttamiin välittömiin kriisitarpeisiin ja luomaan puitteet kestävälle talouskasvulle sekä työllisyyden parantamiselle, jotta taloudet elpyisivät mahdollisimman nopeasti ja kestävästi kriisin jälkeen”.
”Mikäli emme nyt uskaltaisi elvyttää, saattaisi Suomen kohtalo muodostua samanlaiseksi kuin mitä koettiin eurokriisin jälkeen, jolloin taantuma ja heikko talouskasvu jatkuivat täällä paljon pidempään kuin monissa muissa Euroopan maissa.”
Ironisena Andersson pitää sitä, että ”kokoomuksen vastustus velanotolle tuli vasta nyt, kun päätimme toimenpiteistä ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tähän asti he ovat olleet vaatimassa lisää rahaa niin yrityksille kuin kotimaanlennoillekin”.
uutiskirje 
