Syrjintä ja rasismi vaikuttavat Suomessa asuvien afrikkalaistaustaisten henkilöiden elämään kokonaisvaltaisesti. Tämä käy ilmi yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemästä selvityksestä syrjintäkokemuksista. Selvityksen mukaan syrjintää ja esimerkiksi rasistista häirintää tapahtuu julkisten tilojen lisäksi myös kouluissa ja työpaikoilla.
Syrjintää liittyy kohtaamisiin arkipäiväisissä tilanteissa, mutta myös yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu keräsi syksyllä 2019 tietoa afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä verkkolomakkeen ja yksilöhaastattelujen avulla.
Koulutuksen rakenteet ohjaavat rodullistamiseen.
Tulosten mukaan valtaosa vastaajista joutuu kohtaamaan syrjintää kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.
Rasistista syrjintää ja häirintää kohdataan erityisesti julkisissa kaupunkitiloissa, työelämässä sekä koulutuksessa. Sitä tapahtuu myös julkisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Noin viidesosa on kokenut etnistä profilointia poliisin tai vartioiden toimesta.
Rasismia varhaiskasvatuksessa alkaen
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa pidetään erittäin huolestuttavana sitä, että vastaajien ensimmäiset syrjintäkokemukset ovat tapahtuneet jo nuorella iällä, alle kouluikäisenä varhaiskasvatuksessa tai peruskoulun ensimmäisillä luokilla.
– Selvityksemme vahvistaa aikaisempien tutkimusten sanomaa: Rasismi on syvällä myös meidän yhteiskunnassamme, vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen toteaa.
– Ajattelu- ja toimintatapamme ovat monilta osin rasistisia, vaikka emme sitä itse havaitse tai halua tunnustaa. Parhaiten tunnistamme yksittäiset rasistiset teot ja aggressiivisuuden, mutta vaarallisimpia ovat asenteet ja rakenteet, joiden takia afrikkalaistaustaisilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla.
Selvä enemmistö kyselyn vastaajista on kokenut syrjintää koulutuksessa (67%). Rasismia ilmenee vastaajien mukaan sekä muiden opiskelijoiden että opettajien taholta, mutta myös muun henkilökunnan, kuten kuraattorin ja kouluterveydenhoitajan taholta.
Lähes viidesosa vastaajista on kokenut syrjintää jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa. Eniten syrjintää on koettu vuorovaikutustilanteissa muiden oppilaiden kanssa poissa opettajien valvovan silmän alta, esimerkiksi välitunnilla.
Selvityksen mukaan rodullistavaa ohjausta tapahtuu ainakin kahdessa koulutuksen rakenteessa: oppilaanohjauksessa sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -aineen (S2) ohjauksessa.
– Valkonormatiivisuudesta poikkeaminen vaikuttaa siihen, miten tulee koulussa nähdyksi ja kohdelluksi. Koulutuksen rakenteissa tapahtuvaan rodullistavaan ohjaukseen on päästävä kiinni ja korjattava, sillä se johtaa elämänpolkujen ja yhteiskunnallisen aseman eriytymiseen, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Michaela Moua sanoo.
Syrjintää myös töissä
Työelämään osallistuneista tai sinne hakeneista vastaajista 60 prosenttia on kokenut syrjintää. Vastaajat kokevat syrjintää työnantajan, kollegoiden ja asiakkaiden taholta, ja sitä tapahtuu sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Vastaajat kokevat syrjintää varsinkin rekrytoinnissa ja kohtelussa työpaikalla. Vastaajat kokevat myös, että koulutustaustasta ja työstä suoriutumisesta huolimatta työuralla eteneminen saattaa olla vaikeampaa ja hitaampaa.
Syrjintä tulee lisäksi esiin palkkauksessa ja muissa työsuhteeseen liittyvissä eduissa.
– Työelämän rakenteellinen syrjintä johtaa muun muassa afrikkalaistaustaisten ajautumiseen tietyille matalapalkkaisille aloille tai tehtäviin, jotka eivät vastaa koulutusta. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa työelämän segregoitumiseen, Moua sanoo.
Rasismista ei ilmoiteta
Reilusti yli puolet vastaajista ei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle (61 %). Yleisin syy tälle on se, että ilmoittamisen ei luoteta johtavan mihinkään. Rasismia pidetään niin isona ongelmana, ettei yksittäisen syrjintää koskevan ilmoituksen uskota muuttavan mitään.
– Suomalaisella yhteiskunnalla, myös meillä viranomaisilla, on tärkeä tehtävä viestittää, että teemme kaikkemme syrjintään ja rasismiin puuttumiseksi. Ensiksi voisimme tunnustaa ongelman olemassaolon ja kuunnella paremmin rasismia kokeneita, vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo.
Verkkokyselyyn saatiin 286 validia vastausta ja haastatteluja tehtiin 11 kappaletta.
uutiskirje 