Nuoret lukijat ovat kriittisiä, vanhemmille KU on tärkeä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Vasemmistoliiton päättäjien yleiskuva Kansan Uutisista on melko myönteinen.

– Lehden tärkeys ymmärretään ja sen toimintaedellytyksiä ollaan valmiita tukemaan, kertoo Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen. Hän teki kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja -hallituksen jäsenten sekä kansanedustajien näkemyksiä puoluetta lähellä olevasta lehdistöstä.

Pietiläinen näkee tutkimuksen tuloksissa myös huolestuttavia merkkejä. Keskeisin on se, että KU tavoittaa nuorempia vastaajia huonosti. He ovat myös jossain määrin muita kriittisempiä lehteä kohtaan, eivätkä pidä sitä yhtä tärkeänä kuin erityisesti yli 50-vuotiaat vastaajat.

– Itselleni oli ehkä yllätys se, että KU:n lukeminen näyttää alkavan vähän myöhemmin kuin aktiivinen toiminta vasemmistoliitossa, hän sanoo.

– Kyse voi olla siitä, että nuoret eivät ole heti löytäneet lehteä, mutta se voi kertoa myös sukupolvi-ilmiöstä, eli siitä, ettei nykymaailmassa painettua lehteä nähdä yhtä tärkeänä kuin ennen.

KU:n Verkkolehden kohdalla eri ikäisten vastaajien välillä erot olivat pienemmät. Somesta KU:ta lukevat nuoretkin.

Hajontaa

Mihin suuntaan lehteä sitten tulisi kehittää? Siihen kysely ei anna yhtä vastausta.

– Avovastauksissa oli kiinnostavia ideoita, Pietiläinen sanoo.

– Mutta monet vaatisivat lehdelle lisärahoitusta: Tehtäisiin enemmän uutisia ja enemmän aluesivuja.

Väitteisiin annettujen vastausten hajonta oli yllättävän laajaa.

– Kun esimerkiksi kysyttiin, saako lehdestä tietoa, vastaukset menivät läpi melkein koko skaalan. Olisin itse veikannut, että monessa kohdassa vastausten enemmistö olisi osunut selkeämmin skaalan jompaan kumpaan päähän. Hajonta yllätti, koska kyse oli aktiivisesta ja valikoidusta vastaajajoukosta.

Joitakin ennalta arvattavia tuloksia kuitenkin saatiin, esimerkiksi se, että monet kokivat lehden Helsinki-keskeiseksi. Toivottiin myös enemmän paikallisuutta ympäri maan. Toivottiin verkkojulkaisun kehittämistä. Paperilehden ilmestymiskertojen lisäämistä tai vähentämistä halusi harva. Vain kahden mielestä lehden voisi lopettaa.

Lisäksi selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että puolueen KU:hun käyttämille rahoille ei olisi parempaakaan käyttöä.

Ikäryhmäjako näkyi vahvasti.

Tutkimuksen rivien välistä voi kuitenkin lukea, että lehden rahoituspohja on useimmille tuntematon. Ei tiedetä, että puolueen osuus sen kuluista on vain noin kolmannes. Loput rahat lehti hankkii itse, pääosin tilaustuotoista.

Tuttu lehti

Vastaajista suurin osa lukee Kansan Uutisia ja osa on lukenut jo vuosikymmeniä.

– Esimerkiksi väitteen ”lehti on minulle tärkeä” kanssa oltiin paljolti täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä. Myös väitteen ”sisältö on kiinnostavaa” vastaukset painottuivat positiiviseen päähän, Pietiläinen sanoo.

Sen sijaan väite siitä, että KU on sisäpiirin lehti, jakoi vastaajat.

– Siinä oli yksi suurimmista hajonnoista. Toisten mielestä on, toisten mielestä ei ole, hän toteaa.

Pietiläinen pitää kiinnostavana tutkimuksellisesti sitä, että pienestäkin vastaajajoukosta saa eroja esiin.

– Se oli yllätys, että ikäryhmäjako näkyi niin vahvasti vastauksista. Odotin, että alueelliset erot olisivat olleet merkittävämmät.

Ne, jotka vastasivat kyselyyn, tekivät sen ajan kanssa.

– Lähes kaikilta oli avovastauksia. Ne olivat yllättävän laadukkaita ja huomattavan pitkiä. Niihin oli panostettu ja käytetty aikaa. Kertoo hyvää, että vastaajat haluavat sanoa mielipiteensä.