Perustuslakivaliokunta esittää, että eduskunta antaa suostumuksensa perussuomalaisten Juha Mäenpään syytteeseen asettamiseen hänen valtiopäivillä vuosi sitten pitämänsä vieraslaji-puheen johdosta. Mäenpää rinnasti 12.6.2019 pitämässään puheessa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.
Syyttämislupaa pyysi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen tammikuussa.
Perustuslakivaliokunnan päätös syntyi äänin 12–5. Vähemmistöön jääneiden mielestä Mäenpäätä ei voisi asettaa syytteeseen.
Vastalauseen allekirjoitti kolme perussuomalaisten ja kaksi kokoomuksen kansanedustajaa. Kokoomuksen ryhmä hajosi. Entinen oikeusministeri Antti Häkkänen oli valiokunnan enemmistön kannalla, perussuomalaisten linjoilla olivat Wille Rydman ja Heikki Vestman.
Asian jatko on eduskunnan täysistunnon käsissä. Kansanedustajaa ei saa perustuslain mukaan asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut.
Syytemahdollisuuteen tarvitaan vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Perussuomalaiset voi estää sen 38 kansanedustajallaan.
Valiokunta toteaa, että epäiltyä rikosta, kiihottamista kansanryhmää vastaan, voidaan pitää vakavana tekona, jolla loukataan perustuslaissa suojattuja ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta. Teon vakavuutta sekä sitä, että vihapuheeseen tulee suhtautua torjuvasti, korostavat useat kansainväliset velvoitteet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja vihapuhetta koskeva ratkaisukäytäntö.
Vakavimmissa muodoissaan vihapuheen on myös katsottu pyrkivän tekemään tyhjäksi demokraattisen yhteiskunnan perustavia arvoja.
Puhevapaus laaja, mutta ei rajoittamaton
Kansanedustajalla on laaja puhevapaus, mutta perustuslakivaliokunnan mukaan siihen voidaan kohdistaa rajoituksia niin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kuin perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella.
Parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu ulotettavaksi rikollisen toiminnan suojaksi. Sitä ei myöskään ole tarkoitettu eduskunnan valtiopäivätoiminnan käyttämiseen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.
Syyttämisluvan myöntämisessä perustuslakivaliokunta ei ota kantaa Mäenpään syyllisyyteen asiassa. Kyse on mahdollisuudesta asettaa hänet syytteeseen.
Kansanedustajan syytekynnyksen arviointi on erittäin harvinaista eduskunnassa. Aiempia tapauksia on vain kolme vuosilta 1932, 1947 ja 1979.
uutiskirje 