Luvan myöntämiseen olisi tarvittu viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Syytesuojan murtamista kannatettiin 121 äänellä ja sen pitämistä 54 äänellä.
Kukaan ei äänestänyt tyhjää, ja poissa oli 24 kansanedustajaa. Syytesuojan murtamiseen olisi täytynyt saada nyt annetuista äänistä ainakin 146.
Jos lupa olisi tullut, valtakunnansyyttäjä Toiviainen olisi nostanut Mäenpäätä vastaan syytteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Mäenpää rinnasti kesällä 2019 täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.
Kansanedustajat eivät ottaneet kantaa Mäenpään syyllisyyteen, vaan ainoastaan syyttämisluvan antamiseen valtakunnansyyttäjälle.
Koskaan aiemmin itsenäisen Suomen historiassa kansanedustajan syytesuojan murtamiseksi ei ole annettu yhtä paljon ääniä.
Lähimmäksi pääsee SDP:n Kaarlo Räisäsen tapaus vuodelta 1932. Tuolloin 101 kansanedustajaa antoi suostumuksensa siihen, että Räisänen olisi voitu asettaa syytteeseen herjauksesta, ja 62 kansanedustajaa äänesti syyttämislupaa vastaan.
Perusteluissa vastakkain sananvapaus ja vastuu
Kansanedustajat eivät ottaneet kantaa Mäenpään syyllisyyteen, vaan ainoastaan syyttämisluvan antamiseen valtakunnansyyttäjälle.
Pohjimmiltaan äänestyksessä oli kyse siitä, mihin kansanedustajat vetävät hyväksyttävän puheen rajan.
Keskiviikon keskustelussa syytesuojan murtamisen kannattajat halusivat saattaa puheet riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi asian vakavuuden takia.
Syytesuojan murtamisen vastustajat puolustivat sananvapautta, koska heidän mielestään kansanedustajien poliittisen puheen vapaus eduskunnassa täytyy säilyttää mahdollisimman suurena.
Perussuomalaiset myös varoittivat, että syytesuojan murtuminen nyt tarkoittaisi kaikkien vanhojen puheiden läpikäyntiä ja uusia arviointikierroksia.
Syyteoikeus puuttuu
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan juttu raukeaa, jos syyteoikeutta ei ole. Toiviainen kommentoi asiaa STT:lle viikolla ennen äänestystä.
– Jos eduskunta ei anna syytelupaa, juttu päättyy syyttäjänlaitoksessa päätökseeni syyttämättä jättämisestä. Peruste tälle päätökselle on syyteoikeuden puuttuminen, Toiviainen kertoo.
– Kuten yleisesti on tiedossa, näitähän on kovin harvakseltaan ollut Suomessa, niin itsekään en ole aiemmin ollut tässä tilanteessa. Mutta oletan, että eduskunta tekee minulle virallisen ilmoituksen, että näin käy.
uutiskirje 