Teollisuusliitto kuulee marjatilojen puutteellisista työoloista joka kesä.
– Harva työntekijä liittyy ammattiliittoon, koska kyse on usein kausityöstä. Lisäksi ulkomaalaiset työntekijät eivät edes tunne suomalaista järjestelmää eivätkä tiedä, mitä voivat vaatia, sanoo sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen Teollisuusliitosta. Hän hoitaa maaseututyöntekijöiden asioita.
– Järjestäytymisasteen heikkous vaikuttaa siten, että meille tulevat yhteydenotot ovat varmaankin vain jäävuoren huippu.
Liitolla ei ole resursseja kiertää alan työpaikkoja ja luottamusmiehiä tai työsuojeluvaltuutettuja on harvassa.
– Yleensähän luottamusmiehet ovat kentällä liiton edustajia. Mutta nämä ovat kausitöitä useimmiten pienillä työpaikoilla, joten on tarpeeseen nähden liian vähän luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotka voisivat olla silminä ja korvina koko porukan puolesta.
Kääriäinen kiittää kuitenkin sitä, että Aluehallintovirasto AVI on tänä vuonna ilmoittanut seuraavansa maatilojen tilannetta tehostetusti. Se tarkoittaa tarkastuskäyntejä.
Liity liittoon
Helsingin Sanomat julkaisi viikonvaihteessa viiden suomalaisen työntekijän kertomukset siitä, miten pieleen asiat voivat mennä marjatilalla.
Kääriäinen kehottaakin työntekijöitä selvittämään oikeutensa.
– Kannattaa liittyä ammattiliittoon, ottaa rohkeasti asiat puheeksi ja esittää asiantuntijoille kysymyksiä epäselvistä asioista, hän neuvoo.
– Niitä on paljon, mutta ne eivät ratkea, jos ei uskalla kysyä ja selvittää.
Kääriäisen ensimmäinen työpaikka oli mansikkapellolla.
– Ensimmäisten työpäivien jälkeen ihmettelin, että voivatko työpäivät olla niin pitkiä ja työ näin rankkaa. Mietin, että vastaako työstä maksettava korvaus työn vaativuutta.
Kirjallinen sopimus helpottaa
Kääriäinen kehuu sitä, että maaseutuelinkeinon työehtosopimukseen saatiin viime talvena kirjaus, jonka mukaan työsopimus tulee tehdä kirjallisena.
– Kirjallinen sopimus on hyvä työkalu epäselvissä tilanteissa. Siitä selviää, mitä on sovittu palkasta ja työajasta.
Marjatilalla kokeneella työntekijällä alin työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka on 8,71 euroa. Sen päälle tulee mahdollisesti ammattitaitolisä. Perehdytyksen aikana palkkaa maksetaan 90 prosenttia ja koululaisille 70 prosenttia.
Lisäksi on urakkatyön mahdollisuus. Urakkalisä on pienimmillään 20 prosenttia taulukkopalkan päälle. Joillakin tiloilla palkka maksetaan poimittujen marjakilojen mukaan.
– Silloin pitää laskea, että palkka täyttää työehtosopimuksen minimipalkan, Kääriäinen sanoo.
Pitkiä työpäiviä
Koululaisten työpäivien pituudesta on omat sääntönsä. Aikuinen voi sen sijaan tehdä töitä työsopimuksensa mukaan. Yleinen säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Kannattaa pitää omaa työtuntikirjanpitoa.
Työpäivät venyvät satokauden aikana. Esimerkiksi mansikkapellolla työskenneltäessä onkin mahdollista noudattaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa, mikä tarkoittaa, että työpäivän pituus voi venyä kymmeneen tuntiin ja usein se on jatkuvasti sen kymmenen tuntia kiihkeimpään aikaan.
– Kannattaa pitää omaa työtuntikirjanpitoa, josta voi tarkastella, tuliko tehtyä ylitöitä. Ylityöt eivät usein tasoitu vapailla, koska halutaan tehdä töitä koko satokausi. Silloin pitää olla tarkkana, että saa ylityökorvaukset.
Yleensä töitä tehdessä ollaan kaukana viileistä tiloista ja vessoista. Tumma pelto voi hohkata kuumuutta.
– Työnantajan velvollisuus on kuitenkin huolehtia siitä, että työntekijä pääsee riittävästi viileään palautumaan, juomaan vettä ja käymään vessassa.
Myös majoituksen kanssa kannattaa olla tarkkana.
– Olemme törmänneet tilanteisiin, joissa pidetään itsestäänselvänä, että palkasta voi ottaa vuokran, jonka työnantaja päättää yksipuolisesti. Niin ei kuitenkaan voi toimia, Kääriäinen sanoo.
– On valitettavasti tilanteita, joissa etukäteen kerrotaan, millainen majoitus on tarjolla, mutta tilanne muuttuu, kun tullaan työpaikalle. Sovitusta on kuitenkin pidettävä kiinni. Ei voi siirtää työntekijää toiseen asumispaikkaan ja sanoa, että asumisen hinta nousee.
uutiskirje 
