Nuoret ovat valmiita kamppailemaan omien oikeuksiensa ja työelämässä työehtojen puolesta

Se oli Anni Järvisen unelmien vakiduuni, jossa hän saisi tehdä työtä parempien työehtojen puolesta. Hän vuokrasi kakkoskämpän Helsingin Alppilasta. Nyt hän on ollut etätöissä Joensuussa jo maaliskuusta lähtien.

– Olen aina ollut järjestöihminen. On vahvaa osaamista ja aatteen paloa järjestötöihin. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, että haenko tätä työtä, kertoo Järvinen.

Nyt hän innostaa ja kannustaa nuoria liittymään ammattiliittoon jo opiskeluaikana. Nuorten tietämys liitoista ja ammattiliittojen merkityksestä voi olla aika vähäistä. Opiskelijoille pyritään tekemään ymmärrettäväksi esimerkiksi se, mikä on ammattiliiton ja työttömyyskassan ero.

– On tärkeää, että ammattiliitot tekevät koulutuksellista työtä ja kertovat nuorille, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua.

Järvinen kehuu vastaanoton olleen tosi hyvä henkilökunnan ja opiskelijoiden joukossa.

– Emme mene oppilaitoksiin kalvosulkeisilla, vaan pyrimme vuorovaikutukseen ja keskusteluun opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat saavat kertoa omia ajatuksiaan. Viime syksynä puhutti Postin tilanne.

Ammattiliittovastaisuutta
ei juuri ole

Järvinen kiersi edellisessä tehtävässään pari vuotta Itä-Suomen alueella järjestäjänä yhdistyksissä, tapasi paikallisia aktiiveja ja teki jäsenhankintaa. Hän nostatti lakkovalmiutta ja koki työnsä antoisaksi tavatessaan jäseniä ja aktiiveja ympäri Itä-Suomea.

– Nuorten kanssa keskustellessa järjestään jokainen sanoi, että oli valmis työtaisteluun. Tätä pidettiin tärkeänä. Todella positiivisesti suhtauduttiin, jopa yllättävänkin myönteisesti, kertoo Järvinen.

Nuoria huolettaa erityisesti työpaikan saanti ylipäätään. Saako valmistumisen jälkeen työtä? Ovatko työt pätkätyötä toisensa perään vai onko mahdollisuus saada vakiduuni?

– Aika paljon tulee kysymyksiä nollasoppareista ja niiden laillisuudesta.

Järvinen muistuttaa, ettei ole olemassa yhtä ”möykkyä” kuten nuoret. Osa on kiinnostunut ammattiliitoista ja osa ei.

– Ammattiliittovastaisuutta on aika vähän. Nuoret ovat valmiita kamppailemaan omien oikeuksiensa ja työehtojen puolesta, sanoo Anni Järvinen.

Työsarkaa maahanmuutto-
taustaisten aktivoinnissa

Opiskelijoiden lisäksi Järvinen kohtaa työssään maahanmuuttajia. JHL:ssä halutaan laittaa paukkuja maahanmuuttajatyön kehittämiseen. Kevään aikana on tehty kartoitusta maahanmuuttajataustaisten jäsenten palveluista.

JHL:llä toimivat maahanmuuttajaverkostot sekä Helsingissä että Turussa. Lisäksi joillain paikallisyhdistyksillä on maahanmuuttajaosastoja.

– Halutaan parantaa maahanmuuttajataustaisten jäsenten palveluja ja panostaa monikieliseen viestintään. Totta kai halutaan myös nostaa työpaikoilla maahanmuuttajataustaisten järjestäytymisastetta, kertoo Järvinen.

Nuoria huolettaa erityisesti työpaikan saanti ylipäätään.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suhtautumiseen ammattiliittoon vaikuttaa heidän taustansa tai se, mistä maasta he tulevat.

– Joissain maissa ammattiliittoon kuuluminen tai niissä toimiminen voi johtaa sortoon. Välttämättä ei tiedetä, että Suomessa kuuluminen ammattiliittoon ei ole rikos eikä siitä rangaista.

Koronan varjolla
tehtiin säästöjä

Anni Järvinen on puolustanut kuntatyöntekijöiden oikeuksia Joensuun kaupunginvaltuustossa kohta 16 vuotta. Hän on myös kaupunginhallituksen jäsen.

Vasemmistoliitto jäi yksin puolustamaan Joensuun kaupungin työntekijöitä yt-prosessissa koronaepidemian iskiessä. Samaan aikaan puhuttiin valtakunnallisesti, että koronan varjolla ei tule tehdä säästöjä.

Järvinen sanoo muistavansa aina, miten joensuulaisille kuntapäättäjille tuli ensimmäisenä poikkeustilan julistamisen jälkeen mieleen, miten työntekijöistä päästään eroon. Kaupunginhallitus oli koolla samaan aikaan, kun hallitus ilmoitti maaliskuussa poikkeusoloista.

– Heti tiedotustilaisuuden jälkeen alettiin puhua yt-prosessista ja miten se saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti.

– Se oli minusta aivan kauheaa. Homma lähti siitä pyörimään. Meillä käytettiin poikkeuslainsäädäntöä, jotta voitiin katkaista työvelvoite.

Järvisellä on ollut koko ajan sellainen fiilis, että Joensuussa haluttiin tehdä koronalla säästöjä.

– On ollut positiivisiakin juttuja. Pienyrittäjät ovat saaneet kuntien kautta tukea, mikä on tosi hyvä, summaa Järvinen.