Suomalaisista vain pieni vähemmistö eli viisi prosenttia uhraa paljon aikaansa yhteisten asioiden edistämiseen. Yli kaksinkertainen määrä 12 prosenttia herää vaikuttamaan vain, jos omat tai lähipiirin edut ovat uhattuina.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen turhaksi tai ei-kiinnostavaksi kokee joka viides vastaaja. Suurinta osaa vaikuttaminen ei ylipäätään kiinnosta, ja että he keskittyvät elämässään vain omiin asioihinsa. Osan mielestä yksittäisen ihmisen on turha yrittää vaikuttaa, koska valtaapitävät ja isot toimijat määrittävät maailman menon.
Suurin joukko näistä omaan elämäänsä keskittyvistä ja passiivista kriitikoista kuuluu nukkuviin äänestäjiin. Myös puoluetausta vaikuttaa.
Aktiivisimmat vaikuttajat löytyvät vasemmistoliitosta ja vihreistä.
Eniten omaan elämäänsä keskittyviä ja kriitikoita löytyy perussuomalaisista, kokoomuksesta, kristillisistä ja keskustasta. Aktiivisimmat vaikuttajat tulevat vasemmistoliitosta ja vihreistä.
Tulokset selviävät Sitran huhti-toukokuussa teettämästä kansalaiskyselystä, jossa TNS Kantar selvitti suomalaisten kiinnostusta osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tutkimusajankohta ajoittuu koronaepidemian ja poikkeusolojen ajankohtaan.
Kevytvaikuttajia yllättävän paljon
Selvästi suurin ryhmä, noin kolmasosa Sitran kyselyyn vastanneista nuorista ja aikuisista lukeutuu ns. kevytvaikuttajiin. He ottavat mieluusti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, mutta vain silloin, kun voivat tehdä sen helposti ja omilla ehdoillaan.
Kun kevytvaikuttajat lasketaan mukaan, lähes 75 prosenttia kansalaisista kokee joko olevansa vaikuttaja tai ilmaisee olevansa kiinnostunut vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.
– Tulokset osoittavat, että Suomessa on valtava määrä ihmisiä, jotka haluaisivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, mikäli se tehtäisiin heidän ehdoillaan ja riittävän helpoksi.Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, kun mietitään keinoja kansalaisten osallistumisen lisäämiseen, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen painottaa.
Ykkösvaikuttamiskohde vanhusten olot
Suosituimpia vaikuttamisen keinoja olivat helpot ja vaivattomat tavat, kuten erilaisiin kyselyihin vastaaminen, kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen sekä vetoomusten allekirjoittaminen verkossa. Kaikkia näitä keinoja oli valmis käyttämään yli 70 prosenttia vastanneista.
– Kyselyn perusteella suomalaiset ovat monipuolisesti kiinnostuneita yhteiskunnan, kanssaihmisten sekä omien olojensa parantamisesta ja tämä on luonnollisestikin hyvä asia. Sen sijaan tulokset jättävät avoimeksi, ovatko nykyiset vaikuttamisen kanavat ajan tasalla ja onko vaikuttamisen keinoja tarpeeksi, Tiihonen sanoo.
Eniten halutaan parantaa vanhusten oloja. Tähän oli valmis yli 70 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni nosti sananvapauden turvaamisen sekä jonkin verran pienempi joukko köyhien olojen parantamisen.
Tärkeiksi aiheiksi kyselyssä koettiin myös eläkeläisten sekä lasten ja lapsiperheiden olojen parantaminen kuin myös toiminta luonnonsuojelun puolesta ja kamppailu ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Näiden jälkeen listalle nousivat myös nuorten ja opiskelijoiden olojen parantaminen, koronasta johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisu sekä naisten ja miesten tasa-arvon kehittäminen.
Vähiten kyselyssä löytyi maahanmuuton vastustamiseen halukkaita kansalaisia. Vastaajista 57 prosenttia ei ole valmis osallistumaan. Rasismia haluaisi vastustaa yli puolet vastaajista.
Yhden asian liikkeet ja puoluetoiminta kiinnostavat harvaa
Neljännes vastanneista olisi valmis kieltäytymään noudattamasta lakia, jota hän itse tai kaltaisensa ihmiset pitävät huonona. Myös mielenosoitukseen päättäjien painostamiseksi on valmis osallistumaan kolmannes vastanneista.
Yleisimpiä tapoja osallistua ovat kuitenkin kaveriporukat, harrastepiirit, Facebook-ryhmät sekä urheilu- ja liikuntajärjestöt. Sen sijaan melko harva voisi kuvitella osallistuvansa esimerkiksi puolueyhdistysten toimintaan, yhden asian kansalaisliikkeisiin tai poliitikkojen tukiryhmiin vaaleissa.
Suurta osaa suomalaisista kiinnostaa myös osallistuminen luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen sekä hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöjen toimintaan. Reilu kymmenen prosenttia on valmis toimimaan myös kulttuuri- ja ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöissä sekä asukasyhdistyksissä.
uutiskirje 
