UPM lakkauttaa Jämsän Kaipolan paperitehtaan, koska ”ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi”, toimitusjohtaja Jussi Pesonen perusteli viime viikolla julkaisemassaan avoimessa kirjeessä .
”Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80% kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa”, hän jatkoi.
Lisäksi haukut sai ay-liike.
Pesosen perusteluista on löytynyt monia virheellisyyksiä. Dieselveroa korotettiin kylläkin kuukausi sitten 6,5 sentillä, mutta sen reaalihinta ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen.
VATTin tutkija Marita Laukkanen laski, että elokuun korotuksen vaikutus tehdasteollisuuden kustannuksiin on 0,03 prosenttia.
Tehdasteollisuuden kustannuslisäys maaliikennepalveluiden kautta olisi arviolta 0,03 % suhteessa kokonaiskustannuksiin – olettaen, että maaliikennepalvelut pystyvät siirtämään kohonneet kustannukset täysimääräisesti eteenpäin tehdasteollisuudelle. (5/n) https://t.co/O2PZyupHQR
— Marita Laukkanen (@MaritaLaukkanen) August 27, 2020
Lisäksi Laukkanen oudoksui väitettä 80 prosentista. ”Tieliikenteen dieselistä käytetään Suomessa rekoissa arviolta noin 30 %, rekoissa ja kuorma-autoissa yhteensä noin 50 %, VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän perusteella. En tiedä, mistä tänään Twitterissä pyörinyt 80 % raskaan liikenteen osuus tulee.”
Sähkövero on jo päätetty laskea EU:n minimitasolle.
Julkiseen talouteen veroreikä
Millainen ”verohelvetti” Suomi sitten on elinkeinoelämälle?
Yritysten veroja on laskettu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana monta kautta. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà laski viime vuoden lopussa , että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu 22 miljardilla eurolla.
Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteensä kuuden prosenttiyksikön alennuksella yhteisövero laskettiin 26 prosentista nykyiseen 20:een.
”Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa”, Lainà totesi viime marraskuussa.
Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010.
Kilpailukykysopimuksella alennettiin työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Viime vuonna yritykset hyötyvät siitä 1,7 miljardia.
Kiky-tunnit poistuivat uusista työehtosopimuksista. Työnantajien esittämän laskelman mukaan niiden vaikutus oli 1,4 prosenttia palkkasummasta, joten euroissa mitaten kyse oli miljardista.
Avoimen poliittinen elinkeinoelämä
Saman ajanjakson aikana yritysten nimelliset voitot kasvoivat 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Palkansaajien reaaliansiot taas polkivat paikallaan.
Tänä vuonna valtio velkaantuu koronan takia ja muun muassa yritysten pelastamiseksi ainakin 20 miljardia euroa. Kädenojennukset ovat niin massiivisia, että elinkeinoelämän – joka nauttii lisäksi isoja yritystukia – odottaisi jos ei nyt osoittavan kiitollisuutta, niin ainakin myöntävän, että kyllä sen menestymisen puolesta on aika paljon tehty.
Jatkuvasta rätkyttämisestä syntyy vaikutelma, että puhe ei oikeastaan olekaan yritysten toimintaedellytyksistä, vaan politikoinnista vääränlaisena pidettyä hallitusta kohtaan. Vapaassa maassa sekin on luvallista, mutta ei pidä sitten esittää loukkaantunutta, kun kerrankin vastataan samalla mitalla.
Suomen herrat ovat päässeet liian helpolla, kun pääministerit ovat olleet puudeleita ja jees-miehiä. Ehkä he ovat myös aidosti yllättyneitä ja hämillään, kun heidän edessään ei vain kummarreta ja pokata.
uutiskirje 
