Julkisuudessa on keskusteltu työttömyyskassojen ja ammattiliittojen merkityksestä. On jopa heitetty ilmaan väite, ettei ammattiliittoon kuulumisesta olisi juuri mitään hyötyä.
Ammattiliittojen toiminta on hyvin monipuolista keskittyen jäsenten edunvalvontaan työelämässä. SuPer auttaa jäseniä työpaikoilla erilaisissa ongelma- ja riitatilanteissa, parantaa jäsenten toimeentuloa sekä alan palkkakehitystä ja muita työsuhteen ehtoja, vahvistaa työhyvinvointia, kehittää koulutusta, auttaa luomaan ja säilyttämään työpaikkoja, parantaa alan vetovoimaa, auttaa ja tukee opiskelijoita työelämään siirtymisessä ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteiseen vapaa-ajan toimintaan ja vertaistukeen.
Palkkauksen ja muiden työsuhteen ehtojen parantaminen on ammattiliittojen ydintehtävä. Pienipalkkaisella ja työvoimavaltaisella sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla palkkakehityksen edistäminen vaatii jatkuvaa työtä. Tällä neuvottelukierroksella saimme sote-alalle oman sopimuksen, jolla voimme paremmin tarttua alan epäkohtiin.
Ammattiliitot ovat mukana jäsentensä työn sisällön kehittämisessä. Työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemisen kannalta on keskeistä, että osaamistaan voi hyödyntää kaikessa laajuudessaan. SuPer on puuttunut voimakkaasti tilanteisiin, joissa lähihoitajien työnkuvaa on rajattu siten, että he eivät ole saaneet käyttää koko ammattitaitoaan. On myös järkevää, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön, kuten nyt vanhustenhoidon sitovan hoitajamitoituksen osalta tapahtuu, eikä heidän työaikansa mene muihin tehtäviin.
Koulutuksen kehittäminen ja hyvästä ammattitaidosta huolehtiminen ovat asioita, joista hyötyy koko yhteiskunta. Hoitoalalla turvallisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä. SuPer ajaa vahvasti pakollisia soveltuvuuskokeita lähihoitajatutkintoon.
Työntekijöillä on oikeus turvallisiin työoloihin ja asiakkailla turvalliseen hoitoon. Hoitajamitoituksen saaminen lakiin oli kaikkien toimijoiden yhteinen ponnistus, ja SuPer on ollut periksiantamaton asiassa. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa, ja heidän viestillään on painoarvoa. Työntekijän ääni kuuluu ammattiliiton kautta, turvallisesti.
Työn merkityksellisyys ja työhyvinvointi nousevat yhä suurempaan arvoon, kun epävarmuus koko maailmassa kasvaa. Työelämässä on hyvän lisäksi myös epäterveitä elementtejä. Raha on liian usein tärkein tekijä päätöksenteossa ja asioita tarkastellaan lyhytnäköisesti. Kun huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista, myös asiakkaat ovat tyytyväisempiä.
Työelämän kehittäminen on yhteistyötä. Ammattiliitoilla on hyvä yhteys jäseniinsä ja ajankohtainen tieto työpaikoilta. Sitä tietoa viemme eteenpäin, ja sen kuuntelemista kannattaa päättäjien jatkaa.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
uutiskirje 
