Hallitus on löytänyt sovun työllisyyspaketista, joka toisi valtiovarainministeriön arvion mukaan vähintään 30 000 uutta työllistä, hallituslähde kertoo STT:lle. On mahdollista, että työllisten määrässä päästään jopa joitakin tuhansia yli 30 000:n.
Hallituksen budjettiriihessä on lähteen mukaan myös sovittu, että koko hallituskauden tavoite on nousemassa noin 80 000 uuteen työlliseen aiemmasta 60 000:sta. Toimien ei tarvitse vaikuttaa kuin vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitusohjelmaan kirjatussa tavoitteessa työlliset piti saada hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä.
Budjettiriihestä on odotettu päivitettyä tavoitetta työllisten määrään, sillä koronakriisin takia hallituksen tavoittelemaa 75 prosentin työllisyysastetta ei ole muuten pidetty realistisena.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiistaina Säätytalolla, että hallituksen budjettineuvotteluissa on löydetty sopu isoissa asioissa ja hallitus kertoo keskiviikkona yksityiskohdista.
Hallitus on lähteen mukaan toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan nostamalla eläkeikää lähestyvien työllisyyttä, tukemalla työttömien työnhakua sekä alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Työmarkkinakeskusjärjestöt saisivat neuvoteltavaksi kokonaisuuden, jonka avulla yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta pitäisi nostaa. Hallitus antaa niille evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen, joka olisi hallituslähteen mukaan noin 10 000 työllistä.
Lopputulemana voi olla eläkeputken heikennys tai se, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan. Ratkaisuja pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.
Työllisyyspaketin yksityiskohdista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Osatyökykyisten työllistäminen ja palkkatuki myös keinoissa
Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi. Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa. Tavoitteena hallituslähteen mukaan on, että karensseja säätämällä järjestelmä ei kuitenkaan sakota niitä, joiden on mahdotonta esimerkiksi alueen vähäisen työpaikkatarjonnan takia työllistyä.
Lisäksi budjettineuvotteluissa sovittu työllisyyspaketti pitää sisällään osatyökykyisten työllistämistä, työvoimapalveluiden kehittämistä ja palkkatuen kehittämistä. Nämä toimet ovat vaikutukseltaan kuitenkin pienemmässä roolissa kokonaisvaikutuksen kannalta.
Ensi vuoden budjetista neuvotellaan keskiviikkona viimein koko hallituksen voimin. Tarkoituksena on käydä läpi koko budjettikirja ja kaikki tehdyt päätökset.
Budjettiriihi alkoi jo maanantaina, mutta tähän mennessä neuvotteluita ovat käyneet ainoastaan hallituspuolueiden puheenjohtajat ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
uutiskirje 
