Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa työllisiä oli 65 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllisyysasteen trendiluku, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, oli 71,6 prosenttia. Vuotta aiemmin lukema oli 72,7 prosenttia. Trendiluku kääntyi laskuun tammikuun jälkeen 73 prosentista. Työllisiä oli elokuussa runsaat 2,5 miljoonaa.
Työttömien määrä puolestaan lisääntyi neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Tämän vuoden elokuussa työttömiä oli 211 000, mikä oli 42 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendiluku oli 7,5 prosenttia.
Työllisyysrahasto puolestaan kertoo, että työttömyyskassojen hakemusmäärät ovat nousseet lähes 80 prosenttia verrattuna viime vuoden elokuuhun. Yhteensä työttömyyskassat saivat elokuussa noin 233 000 hakemusta.
– Elokuussa työttömyyskassat maksoivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa hieman alle 260 miljoonaa euroa, mikä on 72 prosenttia enemmän kuin elokuussa 2019, rahasto kertoo tiedotteessa.
Työllisyysrahaston mukaan kesäkuun hakemushuipusta on kuitenkin tultu alas noin 50 000 hakemuksella, samoin heinäkuisesta ansiosidonnaisen saajien määrästä vajaalla 30 000 ihmisellä.
Pääekonomisti kaipaa selvyyttä hallituksen toimintaan
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi tiedotteessa työmarkkinoiden tunnelmia ristiriitaisiksi. Hän huomauttaa, että moni keväällä lomautettu on päässyt palaamaan töihin, mutta samalla pysyvämpi työttömyys jatkaa nousua.
Työllisyyden heikkeneminen painottuu Appelqvistin mukaan nuorimpiin ikäluokkiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin, mutta heikkeneminen oli elokuussa voimakasta myös kokoaikaisen työn osalta.
– Kun työttömyys kerran pääsee nousemaan, on sen aleneminen parhaassakin tapauksessa hidasta, eikä vielä ensi vuonnakaan nähdä paluuta vanhaan, Appelqvist kirjoittaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pitää kasvanutta työttömyyslukua huolestuttavana. Hän kertoo myös pettyneensä hallituksen budjettiriihen antiin. Kotamäki kaipaa maan hallitukselta pohdintaa kansantalouden sopeuttamistavoista, vaikka päätökset eivät tulisi vielä voimaan.
– Olennaista ei nyt olekaan se, saavutetaanko 75 prosentin työllisyysaste päivälleen vaalikauden lopussa vai vähän myöhemmin. Olennaista olisi tehdä päätöksiä, jotka palauttavat uskon hallituksen toimintakykyyn asian suhteen, Kotamäki sanoo tiedotteessa.
Hän kaipaa myös päivitystä hallitusohjelmaan, jotta sen toiminta ja motiivit niiden takana olisivat mahdollisimman selvät.
Työttömiä suhteessa eniten Pohjois-Karjalassa
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan TE-toimistoissa oli elokuussa 330 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokoaikaisesti lomautettuina oli 61 000, mikä on 54 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Appelqvist huomauttaa, että vaikka lomautettujen määrä on laskenut keväästä, se on nyt jämähtänyt 60 000 ihmisen tuntumaan vailla uusia parannuksia.
Korkeimmillaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalan ely-keskuksen alueella 15,2 prosentin lukemalla. Sen jälkeen korkeinta työttömyys oli Keski-Suomessa, Lapissa, Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa kaikissa se ylitti hieman 13 prosenttia.
Suhteellisesti TE-toimistoissa kirjoilla olleiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta eniten Ahvenmaan ely-keskuksen alueella, jossa luku yli kolminkertaistui. Toiseksi eniten nousua oli Uudellamaalla, jossa oli 60 prosenttia enemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten. Pienintä suhteellinen muutos oli Kainuussa.
uutiskirje 