Persianlahden maissa maahanmuuttajien osuus työvoimasta on yksi maailman suurimpia. Dubaissa, Lähi-idän taloudellisessa keskuksessa, alle 10 prosenttia työvoimasta on Arabiemiraattien kansalaisia. Maailman korkein pilvenpiirtäjä, Burj Khalifa, on muualta tulleiden työläisten rakentama.
Kun Persianlahden alueella nyt keskustellaan siitä, kenen vastuulle maihin muuttaneen työvoiman suojeleminen pandemialta kuuluu, asiaan kätkeytyy moraalinen kysymys. Eikö covid-19-kriisi olisi ollut Persianlahden maille tilaisuus osoittaa kiitollisuutta miljoonille afrikkalaisille ja aasialaisille työläisille, jotka olivat rakentaneet alueen vaurauden?
Amnesty Internationalin mukaan Persianlahden maat ovat “surullisenkuuluisia työperäisten maahanmuuttajien järjestelmällisestä hyväksikäytöstä, vaikka he antavat seudun taloudelle niin paljon.” Pandemian aikana vierasperäiset työläiset joutuivat pitämään huolta itsestään ilman palkkaa, muukalaisvastaisen uutisoinnin nöyryyttäminä ja vaarassa saada virustartunta työleireillä, joilla oli liikaa väkeä.
Bangladeshilainen Salalah työskentelee Omanissa.
– En tiedä, mitä tekisin, Rakes valittaa. Hän on intialainen sähköteknikko, joka on jäänyt viikkokausiksi jumiin Kuwaitiin karanteeniin, joka hänen kaupunginosaansa oli asetettu.
– Pandemia toi esiin vuosikymmeniä jatkuneen rotusyrjinnän ja korosti työperäisten maahanmuuttajien kokemaa syvää kärsimystä Persianlahden maiden eri hallintojärjestelmien alaisuudessa, Human Rights Watch-järjestön tutkijana työskentelevä Hiba Zayadin kertoo Kansan Uutisille.
Korvaamattomia,
silti laiminlyötyjä
– Tämä ala on edelleen riippuvainen eri taustoista tulleesta ulkomaisesta työvoimastaan ja sen tuottavuudesta ja osaamisesta, tunnustaa johtavassa Lähi-idän rakennusyhtiössä toimiva lähde.
Työperäiset maahanmuuttajat pitävät Persianlahden kaupungit liikkeessä. He ajavat takseja, pyörittävät ravintoloita, siivoavat koteja, hoitavat covid-19-potilaita, työskentelevät konsulttifirmoissa ja niin edelleen. Ilman maahanmuuttajien osallisuutta Persianlahden maiden talous pysähtyisi.
Kun YK:n erikoistutkija vieraili Qatarissa, hän kertoi rodullistavasta syrjinnästä, joka kohdistuu ei-kansalaisiin ja joka tekee Persianlahden maiden talousjärjestelmästä ”de facto kastijärjestelmän, joka pohjautuu kansalaisuuteen”, joka sallii syrjivät palkkauskäytännöt ja ”tiettyjen kansalaisuuksien tiukan sitomisen tietyntyyppiseen työhön.” Matalapalkkaisiin työntekijöihin Etelä-Aasiassa viitataan usein sanalla ”Bangali” riippumatta heidän kansalaisuudestaan.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan järjestelmällinen hyväksikäyttö ja rasismi on kytköksissä kafala-järjestelmään, jossa Persianlahden maat tekevät työperäisistä maahanmuuttajista omaisuutta sitomalla heidän oikeutensa heidän työnantajansa alaisuuteen. Ihmisoikeuksien puolustajat ovat jo kauan kutsuneet kafala-järjestelmää nykyajan orjuudeksi.
Valtion toiminta työnjohtamisen yksityistämiseksi ei ole kuitenkaan kokonaan suojannut työnantajia kritiikiltä. Pandemian aikana tuhat maailman johtavan turvallisuusalan, G4S:n, työntekijää on tutkimuksen mukaan riippuvaisia ruokalahjoituksista Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Britanniassa toimivan Business and Human Rights Resource Centre -järjestön Persianlahden-seudun projektijohtaja, Isobel Archer, kertoo Kansan Uutisille, että kantelut työvoiman hyväksikäytöstä ovat nelinkertaistuneet viime vuodesta.
”Persianlahden maat
pesevät kätensä”
Persianlahden maiden talouden odotetaan kutistuvan 7,6 prosentin verran tänä vuonna covid-19-kriisin ja öljyn matalan hinnan takia. Tästä on seurannut irtisanomisten aalto, jonka takia jopa 3,5 miljoonaa ulkomaista työntekijää on joutunut lähtemään alueelta Oxford Economicsin arvion mukaan.
Kafala-järjestelmä onkin jo kauan tarjonnut Persianlahden maille eräänlaista joustavuutta talouden laskukausien aikana, kun he voivat viedä työttömyyden ulkomaille.
Tämä rutiininomaisesti toiminut prosessi kuitenkin jumittui, kun covid-19 osui työvoimaa tuottaviin maihin ja ne laittoivat rajansa lukkoon ja kieltäytyivät ottamasta vastaan omia kansalaisiaan, jolloin Persianlahden maille jäi vastuu näiden työperäisten maahanmuuttajien ylläpitämisestä.
– He ovat Dubaissa, joten Dubai on vastuussa heistä, sanoo Keralan osavaltion covid-19-asioista vastaavan viraston tutkijana työskentelevä Irundaya Rajan.
Hän erikoistuu työvoiman muuttoliikkeeseen.
Ihmisoikeuksien puolustajat ovat jo kauan kutsuneet kafala-järjestelmää nykyajan orjuudeksi.
Yhdistyneet Arabiemiraatit uhkasi kostona vaikeuttaa ”yhteistyötä tekemättömien maiden” työvoiman pääsyä alueelle, jolla elää noin kuusi miljoonaa eteläaasialaista.
Arabiemiraateissa tiedetään, että miljoonat taloudet ovat riippuvaisia työn perässä muuttaneiden perheenjäsenten lähettämästä rahasta kotimaahan. Yli neljäsosa Nepalin bruttokansantuotteesta tulee ulkomailla työskenteleviltä kansalaisilta.
Toukokuun 7. päivänä Intia aloitti operaation, jonka tavoitteena on tuoda ulkomaille jumittuneet kansalaiset kotiin.
– Persianlahden maat pesivät kätensä vastuusta, jota heidän pitäisi kantaa työperäisistä maahanmuuttajista, Zayadin kommentoi.
Muutoksia tulossa?
Kriisin helpottamiseksi Persianlahden hallitukset ilmoittivat erinäisiä toimia, joilla ne auttavat maahanmuuttajia. Ne tarjoavat ilmaista terveydenhuoltoa, viisumien jatkoa, työnantajien velvoitetta järjestää työntekijöille asumus ja niin edelleen.
Qatarin hallinnon kehityksen, työvoiman ja sosiaalisten asioiden ministeriö (MADLSA) sisällytti työperäiset maahanmuuttajat 824 miljoonan dollarin suuruiseen ohjelmaan, jossa yksityissektorin palkkoja tuetaan valtion budjetista. Tämä on kuitenkin poikkeuksellinen päätös. Muut seudun maat eivät ole tehneet mitään vastaavaa.
Kun valtion toiminta jätti avun tarpeen täyttämättä, yhteistoiminnalliset hankkeet ovat pyrkineet auttamaan. Kuwaitissa intialainen hyväntekeväisyysjärjestö jakoi ruokapaketteja työperäisille maahanmuuttajille.
– Myös kuwaitilaiset ovat soitelleet meille ja tarjonneet raha-avustusta, iloitsee eräs järjestön edustaja.
Ihmisoikeusjärjestöt toivovat, että pandemia herättäisi Persianlahden maat. Rakenteellisia muutoksia on ehkä turha toivoa, koska seudun maat ovat pitkään suosineet ennemminkin kosmeettisia korjauksia sen sijaan, että ongelmaan varsinaisesti puututtaisiin.
– Jos järjestelmää (kafala) ei lopeteta kokonaan, suuria parannuksia ei nähdä, sanoo Human Rights Watch -järjestön Zayadin.
Kuwaitissa on viime aikoina puhuttu tarpeesta puolittaa työperäisten maahanmuuttajien määrä, koska emiraatissa vallitsee ”suuri kansanryhmien epätasapaino”.
Silti Persianlahden maiden omista kansalaisista koostuva työvoima tuskin toteutuu, koska kouluttamatonta tai vähän koulutettua työvoimaa ei ole saatavilla ja alhaisia palkkoja pidetään riittämättöminä omille kansalaisille.
”Pölyn laskeutuessa niiden [Persianlahden maiden] on hyväksyttävä muutama tappio ja otettava vastaan lentokoneittain työntekijöitä yhä epätoivoisemmista lähtömaista”, kirjoitti Migrant-Rights-kansanoikeusjärjestön Vani Saraswathi.
Työperäiset maahanmuuttajat, joista on helppo päästä eroon, ovat korvaamattomia Persianlahden taloudelle.
uutiskirje 