Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja toisen asteen tutkinnon suorittaminen on jatkossa nuorelle maksutonta. Hallituksen esitys suurimmasta koulutusuudistuksesta vuosikymmeniin annetaan eduskunnalle torstaina, jonka jälkeen opetusministeri Li Andersson esittelee sen medialle.
Perussuomalaiset ja kokoomus vastustavat uudistusta. Siitä otateltiinkin jo ensimmäinen erä eduskunnan budjettikeskustelun viimeisenä päivänä tiistaina.
Opposition mielestä oppivelvollisuusiän nostaminen tulee liian kalliiksi. Rahat pitäisi kohdentaa vain tukea todella tarvitseville ja lasten varhaisiin vuosiin.
– Joka kahdeksas nuori päättää peruskoulunsa ilman perustaitoja, meillä on mielenterveysongelmia 20 prosentilla, ADHD-diagnoosi 5 prosentilla, päihdeongelmia, oppimisvaikeuksia. Nyt ollaan kuitenkin pidentämässä oppivelvollisuutta ottamatta tätä huomioon, väitti kokoomuksen Paula Risikko.
Perussuomalaisten Sanna Antikainen sanoi suomalaisen yhteiskunnan suurimman ongelman olevan syrjäytyminen.
– Tämä myös uhkaa suomalaista koulutuksen menestystarinaa. Syrjäytymisriskissä ovat varsinkin pojat, mutta mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta tähän.
Li Andersson sanoi opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesitystä esitellessään, että kokonaisuus on paljon laajempi kuin mekaaninen ikärajan korotus.
– Ei kannata laittaa varhaisia vuosia ja toista astetta vastakkain, vaan tämän hallituksen strategia on se, että me panostamme niin varhaisiin vuosiin kuin toiselle asteelle, ja mielestäni tällä maalla ei ole myöskään varaa minkään muun tyyppiseen strategiaan tältä osin, hän vastasi opposition kritiikkiin.
Lisää resursseja tukitoimiin
Hän kertoi, että noin 350 miljoonaa euroa suunnataan tällä vaalikaudella varhaiskasvatukseen ja suomalaisiin peruskouluihin oppimisen tuen vahvistamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi. Samalla tarkastellaan myös asiantuntijatyönä tarpeet tehdä lainsäädännöllisiä muutoksia esimerkiksi oppimisen tuen vahvistamiseksi.
– Pysyviä lisäresursseja oppilas- ja opiskelijahuoltoon, mitoitukset koulupsykologien ja kuraattoreiden palveluihin niin perusopetukseen kuin toiselle asteelle, merkittäviä panostuksia tukitoimiin ja varhaiskasvatukseen, jossa siis sekä alennetaan varhaiskasvatusmaksuja, jo ollaan pienennetty ryhmäkokoja, jo ollaan palautettu subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen että nyt vielä luodaan tämä oppimisen tuen malli sekä toteutetaan esiopetuksen kokeilu, Andersson luetteli jo tehtyä ja tulevaa.
Ehkä tärkeimpänä hallituksen tekona peruskoulujen eteen Andersson piti kuntien tukipaketteja, joilla huolehditaan siitä, ettei kuntatasolla synny painetta leikata sivistyspalveluista tai lomauttaa koulutushenkilökuntaa.
16–17-vuotiaita ei oman onnensa nojaan
Panostuksia toiselle asteelle Andersson puolusti sillä, että ei ole liian myöhäistä korjata asioita, kun kyse on edelleen alaikäisistä 16–17-vuotiaista nuorista.
– Ei se ole mikään syy vain todeta, että kun jotain jäi tekemättä peruskouluvaiheessa tai varhaiskasvatuksessa, niin jätetään sitten nämä henkilöt oman onnensa nojaan, vaan me olemme edelleen myöskin heihin investoimassa ja uskomme myöskin heidän mahdollisuuksiinsa ja oikeuksiinsa pärjätä elämässä.
Anderssonin mukaan keskeyttämiset toisella asteella painottuvat erityisesti ensimmäiseen opiskeluvuoteen, joka kuuluu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin.
Uudistuksen suurin muutos onkin se, että 16–17-vuotiaat eivät enää jatkossa voi valita pois kouluttautumista ollessaan alaikäisiä.
– Ei se tarkoita sitä, että he opiskelevat samaa asiaa tai kaikki samalla tavalla ollessaan siellä koulutuksessa, vaan se pitää meidän 16–17-vuotiaat nuoremme maksuttoman opetuksen piirissä, opettajien lähiopetuksessa, maksuttoman opinto-ohjauksen piirissä ja maksuttoman oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden piirissä.
Tähän kuuluvat Anderssonin mukaan myös ne erilaiset toimet, mitä koulutuksen järjestäjät toisella asteella tekevät esimerkiksi työpajojen ja nuorisotyön toimijoiden kanssa yhteistyössä.
– Tämä pitää heidät 18 ikävuoteen asti koko tämän meidän julkisesti rahoitetun koulutusjärjestelmämme piirissä ja mahdollistaa heille räätälöityjä, yksilöllisiä ratkaisuja, joilla huolehditaan siitä, että he myöskin pystyvät sen toisen asteen tutkinnon suorittamaan. Tästä syystä hallitus on kohdentanut lisärahoitusta ammatilliseen koulutukseen, opettajien ja ohjaajien lisäpalkkaamiseen.
uutiskirje 