KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

KU:n arkistosta: Yhteiskunnalliset liikkeet esittelyssä – Nuorilla aktivisteilla on tekemisen meininki

Eveliina Koskiranta (vas.) ja Mari Uusivirta näkevät nuoret aktivistit hyvänä esimerkkinä siitä, miten arkielämässä voi ottaa kantaa omien arvojen ja asioiden puolesta.

Eveliina Koskiranta (vas.) ja Mari Uusivirta näkevät nuoret aktivistit hyvänä esimerkkinä siitä, miten arkielämässä voi ottaa kantaa omien arvojen ja asioiden puolesta. Kuva: Annina Mannila

Eveliina Koskirannan ja Mari Uusivirran tietokirja esittelee edustavan joukon nuorten yhteiskunnallisia liikkeitä. Kirjan tekijöille uutta oli vahva solidaarisuus eri asioiden puolesta kamppailevien aktivistien kesken. Juttu julkaistu verkkolehdessä 2.8.2020.

Elias Krohn
29.12.2020 14.00

Onko koskaan alle 25-vuotiaiden ollut näin helppo muuttaa maailmaa? Tällä kysymyksellä aloittavat Eveliina Koskiranta ja Mari Uusivirta tuoreen tietoteoksensa Vaikuta! Maailmanparantajien kirja. Vastaus tuntuu olevan selvä.

– Nuoret ottavat toimijuuden itselleen. He näyttävät, että nyt tehdään eikä katsota sivusta, Koskiranta kuvailee Kansan Uutisille nuorten aktivismin henkeä.

Kirja kertoo 18 tarinaa ihmisoikeuksien, tasa-arvon tai ympäristön puolesta kamppailevista nuorista ihmisistä Suomesta, Pohjoismaista ja muualtakin maailmasta. Heidän toimintatapansa ovat monenkirjavia: some-kampanjointia, koululakkoja, mielenosoituksia, taidetta, ristipistotöitä…

Noin kolmekymppiset Koskiranta ja Uusivirta tarkastelevat itseään nuorempia aktivisteja journalistisella katseella. Uusivirta on työskennellyt muun muassa Docventuresilla, missä hän on feature-toimittajana käsitellyt sukupuolirooleja ja muita yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden aiheita. Koskiranta on juuri valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskeltuaan mediakulttuuria ja sukupuolentutkimusta.

Keskustelu muuttaa asenteita

Nuoret saa aktivoitumaan huoli omasta ja maailman tulevaisuudesta. ”Lasten sanoma pohjautuu tieteeseen. Eikä tiede lupaa meille hyvää”, kirjassa todetaan ilmastotoimia vaativasta Fridays for the Future -liikkeestä.

Suurten unelmien sijasta monet nuoret joutuvat työskentelemään sen puolesta, että pahimmat katastrofiskenaariot vältettäisiin. Näin kokevat esimerkiksi kirjassa haastatellut saamelaisaktivistit Jussa Seurujärvi ja Petra Laiti, jotka näkevät ilmastonmuutoksen ohella suunnitellun Jäämeren radan eksistentiaalisena uhkana saamelaisten poronhoitoelinkeinolle ja alueen luonnolle.

– On se aika matala tavoite, että meidän kulttuuri ei ajautuisi kriisitilaan, Laiti toteaa. Hän näkee saamelaisaktiivien viime aikoina saaman näkyvyyden kuitenkin merkkinä siitä, että yhteiskunta voi olla valmis keskustelulle.

Tie asioiden muuttamiseen kulkeekin usein juuri asenteisiin vaikuttamisen kautta. Esimerkiksi ruotsalaisen Locker Room Talk -järjestön aktiivit edistävät tasa-arvoa tavatessaan 10–14-vuotiaita joukkueurheiluharrastajia harjoitusten yhteydessä. Tarkoituksena on kitkeä karkeaa pukukoppipuhetta, jossa esimerkiksi huoritellaan naisia ja haukutaan huonosti pelaavaa kaveria tytöksi tai homoksi.

Isoja ja pieniä onnistumisia

Toisenlaista maailmanparantamisen menetelmää edustaa hollantilainen keksijä Boyan Slat, joka sukellellessaan teini-ikäisenä Kreikassa näki kalojen sijasta loputtomasti muoviroskaa. 19-vuo-
tiaana hän perusti säätiön valtamerien puhdistamiseksi ja pystyi joukkorahoituskampanjan avulla aloittamaan määrätietoisen työn puhdistuslaitteiden, eräänlaisten jättiharavien kehittämiseksi.

– Slat tarttui valtavaan ongelmaan hyvin kunnianhimoisella otteella. Hänen yrityksensä on jo lanseerannut parikin erilaista tuotetta muoviongelmaan tarttumiseksi, Mari Uusivirta kuvailee.

Toisena onnistumisena Uusivirta nostaa esiin nuorten nigerialaisten kampanjan, jonka ansiosta aiempaa nuoremmat ihmiset saavat asettua ehdolle vaaleissa. Aiemmin alle 30-vuotiaiden ehdokkuus missään vaaleissa ei ollut mahdollista, vaikka maan väestö on ikärakenteeltaan hyvin nuorta. Maanlaajuisessa kampanjassa hyödynnettiin niin some-kanavia kuin perinteisiä mielenosoitusmarssejakin.

– Vaikutettiin kekseliäällä ja laajalla keinovalikoimalla hyvin jähmeään perustuslakiin ja murrettiin sitä. Esimerkiksi naisia on Nigerian politiikassa hyvin vähän, mutta tuossa kampanjassa he pääsivät vahvasti mukaan, Uusivirta kuvailee.

Eveliina Koskiranta muistuttaa, että tärkeitä ovat myös pienemmän skaalan onnistumiset.

–Yksi haastateltava sanoi, että se on jo saavutus sinänsä, että kokee olevansa funktionaalinen aikuinen, joka pystyy elämään tässä yhteiskunnassa. Kun ihminen ylittää itsensä ja lähtee tekemään aktivismia, sekin on jo hieno voitto ja onnistuminen.

Toisten tuki auttaa jaksamaan

Asia, jota kirjan tekijät eivät olleet etukäteen ajatelleet, oli vahva solidaarisuuden henki eri asioiden puolesta kamppailevien aktivistien kesken.

– Ilmastoaktivistit saattavat ottaa kantaa ihmisoikeuksien puolesta ja romaniaktivistit osallistuvat ilmastolakkoon. Useampi haastateltava sanoi, että oman lähipiirin lisäksi laajempi aktivistien yhteisö on tärkeä. Jos somessa joutuu vihahyökkäysten kohteeksi, muun aktivismin kentältä tullaan tueksi. Se auttaa jaksamaan, Uusivirta kertoo.

”Pitäisi kannustaa sitä idealismia, mikä nuorilla on annettavanaan.”

Asioiden laajasta kirjosta huolimatta kirjassa eivät juuri näy työelämän kysymykset. Tekijät arvelevat tämän johtuvan esiteltävien aktivistien iästä: he ovat yleensä vielä opintojen piirissä. Esimerkiksi romaniaktivisteilla syrjintä työelämässä on kuitenkin vahva teema.

Sosiaalisen median kanavat ovat monille aktivisteille ratkaisevan tärkeitä sanoman levittämisessä. Samaan aikaan siellä ovat aktiivisia myös äärioikeistolaiset, maahanmuuton vastustajat ja uskonnolliset fanaatikot.

– Me keskityimme aktivisteihin, jotka eivät kyseenalaista toisten ihmisarvoa tai pyri rajaamaan muitten vapauksia, Uusivirta määrittelee.

– Monissa haastatteluissa tuli esiin some-häirintä. Haastateltavat kuitenkin kokivat, että somessa on enemmän hyvää kuin huonoa. Siellä pystyy löytämään oman porukkansa uppoamatta kaikkeen pahaan mitä siellä on, Koskiranta jatkaa.

Kannustusta, ei lannistamista

Kirja esittelee aktivistit tavallisina ihmisinä, jotka usein kamppailevat oman jaksamisensa kanssa.

– Yleensä aktivismi ei ole ainoa asia mitä he tekevät ja mitä heiltä odotetaan. Aktivismin yhdistäminen kaikkeen muuhun elämään on välillä hyvin työlästä, Uusivirta toteaa.

Koskiranta toivoo, että lannistamisen sijasta aikuiset kuuntelisivat nuoria.

– Pitäisi kannustaa sitä idealismia, mikä nuorilla on annettavanaan.

– Joskus täysin uudenlainen toimintatapa tai näkökulma voi tuottaa paljonkin tuloksia, Uusivirta korostaa.

Helppolukuinen kirja on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjassa esitellyt aktivistit toimivat esimerkkeinä siitä, että kuka tahansa voi tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Lopuksi esitellään 43 askelta maailmanparantajaksi. Tekijät toivovatkin kirjan löytävän tiensä myös vaikkapa koulujen yhteiskuntaopin tunneille.

Eveliina Koskiranta, Mari Uusivirta: Vaikuta! Maailmanparantajien kirja. Kustantamo S&S 2020. 243 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään