KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Bidenille jää Trumpin sotkuisen perinnön selättäminen – vallanvaihto tapahtuu väkivaltaisuuksien varjossa

Vaaleissa hävinnyt presidentti Donald Trump ei osallistu presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisseremoniaan ensimmäisenä presidenttinä kautta Yhdysvaltain historian.

Vaaleissa hävinnyt presidentti Donald Trump ei osallistu presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisseremoniaan ensimmäisenä presidenttinä kautta Yhdysvaltain historian. Kuva: Lehtikuva/Jim Watson

Kommentti: Yhdysvaltain presidentin vallanvaihdon uutiskuvat muistuttavat ennen sotaa tapahtuvaa liikekannallepanoa. Nyt toivotaan, että valta vaihtuu rauhanomaisesti.

Sirpa Puhakka
20.1.2021 12.01

Sotilaat marssivat Washingtonin kaduilla luotiliivit toppatakkiensa alla. Katuja Capitolin ympäristössä on eristetty ja suljettu Helsingin keskustan verran.

Noin 20 000 kansalliskaartilaisen joukosta on poimittu toistakymmentä epäilyttävän taustan omaavaa.

Tunnelma on jännittynyt ja kiristynyt. Viimeisellä videollaan yksi Yhdysvaltojen epäsuosituimmista, ellei jopa epäsuosituin, väistyvä presidentti Donald Trump pyysi rukoilemaan uuden hallinnon puolesta. Viesti kannattajien hillitsemiseksi jäi puolitiehen, sillä hän jätti mainitsematta seuraajansa presidentti Joe Bidenin nimen.

Tapahtumat presidentin vallanvaihdon ympärillä ovat kuin taannoin näkemästäni puolivillaisesta amerikkalaisesta trilleristä, jossa poliisiin soluttautunut yritti murhata presidentin puolison onnistumatta siinä taitavien agenttien ansiosta.

Noin 20 000 kansalliskaartilaista on kutsuttu turvamaan presidentin virkaan nimittämistä. Tilaisuudesta puuttuvat kansanjoukot koronaepidemian ja loppiaisena tapahtuneen kongressihyökkäyksen vuoksi.

Noin 20 000 kansalliskaartilaista on kutsuttu turvamaan presidentin virkaan nimittämistä. Tilaisuudesta puuttuvat kansanjoukot koronaepidemian ja loppiaisena tapahtuneen kongressihyökkäyksen vuoksi. Kuva: Lehtikuva/Stephanie Keith

Todellisuus Trumpin kaudella on ollut fiktiotakin epäuskottavampaa.

Presidentin kannattajien tunkeutuminen kongressiin, ja siellä tapahtunut edustajien paperien penkominen ja kuvaaminen; päätön huutaminen ja reuhtominen keskeisimmän demokratian symbolin, kongressin käytävillä ja saleissa, olisi kolmannen luokan fiktiota.

Yhdysvaltojen kahtiajako syveni Trumpin kaudella

Keskiviikkona virkavalansa vannovat demokraattien presidentti Joe Biden ja varapresidentti Kamala Harris eivät pysty kuromaan vuosikymmenten myötä syntynyttä kuilua, mutta lievittämään uudet vallanpitäjät kykenevät.

Näin ainakin toivotaan, ja toivotaan hartaasti. Yhdysvaltojen asema on kansainvälisesti merkittävä, ja nykyistä vakaampi maa antaisi liikkumavaraa Bidenin hallinnolle toimia uskottavasti kansainvälisesti, vaikka paluuta Trumpia edeltäneeseen monenkeskiseen yhteistyöhön tuskin tapahtuu.

Jännitteitä on niin Venäjän kuin Kiinankin suuntaan. Trumpin kaudella – ja jo tätä ennen – Kiinan nousua suurvallaksi on seurattu tarkasti, jopa pelolla. Kiinan tavoitteena on taloudellinen ja teknologinen ylivalta, joka mahdollistaa myös poliittista valtaa.

Kiina on ollut Yhdysvaltoja ja Eurooppaa kiinnostuneempi Afrikasta. Myös Euroopan unioni heräsi tähän, ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) vastuulla on erityisen Afrikka-strategian luominen.

Kansainvälisen politiikan kentällä haetaan uusia asemia Bidenin kaudellakin.

Bidenin lupaus demokratioiden liitosta

Bidenin lupaus demokratioiden liitosta on yksi hänen vastavedoistaan trumpilaiselle ajalle. Trumpilaisuudesta on imetty voimaa Euroopassakin, kuten Isossa-Britanniassa pääministeri Boris Johnsonin vedolla loppuun viedyssä brexitissä nähtiin.

Bidenin tarkoitus on ajaa valtioiden yhteistä agendaa ja vahvistaa niiden demokraattisia instituutioita.

Biden ei aavistanut kirjoittaessaan asiasta viime vuoden maaliskuussa, miten huutava tarve demokraattisten instituutioiden vahvistamiselle on etenkin loppiaisen kongressihyökkäyksen jälkeen.

Trumpin kauden hyökkäys demokraattisia instituutioita vastaan kulminoitui kongressiin hyökkäykseen ja tätä edeltäneisiin yrityksiin kumota oikeusteitse presidentin varastetuksi leimaama vaalitulos.

Bidenin lupaus demokratioiden liitosta on yksi hänen vastavedoistaan trumpilaiselle ajalle.

Biden on tunnistanut, että Valkoisen talon hallinnon on aloitettava demokratian vahvistaminen omasta maasta, jotta uskottavuus kasvaa myös maailmalla. Tämä näkyy myös paluuna kansainvälisiin sopimuksiin.

Biden on luvannut Yhdysvaltojen liittyvän Pariisin ilmastosopimukseen ja järjestävän kansainvälisen ilmastohuippukokouksen jo kevään aikana. Koronapandemian seurauksena tapahtuneen irrottautumisen Maailman terveysjärjestön WHO:n toiminnasta Biden peruu.

Hän on väläyttänyt paluuta Iranin ydinsopimukseen. Myös ydinaseita hillitsevät sopimukset ovat olleet katkolla.

Demokraatit ja republikaanit ovat syvällä poteroissaan

Yksi suurimmista esteistä yhteistyölle on demokraattien ja republikaanien etääntyminen omiin leireihinsä. Moniin uudistuksiin tarvitaan kymmenen republikaania demokraattien lisäksi. Demokraattien niukka enemmistö eli 50 senaattoria Harrisin ääni puheenjohtajana eivät yksin riitä.

Presidentti Barack Obama koki oman kautensa aluksi karvaasti senaatin puoluejaon sekä myös demokraattien jakautumisen esteet.

Muun muassa terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät uudistukset haihtuivat osin savuna ilmaan senaatin osto- ja myyntiliikkeen käynnistyessä. Bidenillä on edessään ensimmäisenä suururakka koronan taltuttamiseksi.

Varapresidentti Kamala Harris on ensimmäinen Yhdysvaltain vaaleissa varapresidentin asemaan valittu nainen ja vähemmistöjen edustaja. Kuvassa Harris osallistuu koronaepidemiassa yli 400 000 kuolleen ihmisen muistoksi järjestettyyn tilaisuuteen tiistaina.

Varapresidentti Kamala Harris on ensimmäinen Yhdysvaltain vaaleissa varapresidentin asemaan valittu nainen ja vähemmistöjen edustaja. Kuvassa Harris osallistuu koronaepidemiassa yli 400 000 kuolleen ihmisen muistoksi järjestettyyn tilaisuuteen tiistaina. Kuva: Lehtikuva/Chip Somodevilla

Senaattorit haluavat turvata jatkokautensa jättämällä oman puumerkkinsä lakeihin. Välivaalit ovat jo kahden vuoden päästä. Vasemmistolaiset demokraatit ovat odottavalla kannalla.

Republikaanit ovat demokraattejakin isommalla vedenjakajalla. Luottaako puolueen perinteisiin vai trumpilaisuuteen, joka on ajanut omaa linjaansa kannattajakuntansa oletetuksi eduksi.

Mikään ei takaa, etteikö Trump harkitse myös omaa puoluetta. Trump on puhutellut suoraan kannattajiaan Twitterin kautta.

Liikkeestä puhuminen on viime aikojen puheissa toistunut, ja tällä hän ei ole viitannut republikaaneihin vaan kannattajiinsa. Maanisesti tviittaava Trump on halunnut oman brändinsä näkyvän ympäri maailmaa jo ennen presidenttikauttaan.

Puolue olisi yksi lisä brändiin.

Trump jakoi mediaa ja lietsoi vihaa

Trump mullisti viestinnän hallitsemalla maailman mielenkiintoa yli 26 000:lla lähettämällään tviitillä. Trump jakeli potkuja, suosiota ja epäsuosiota tviittiensä kautta.

Myös Yhdysvaltojen media on entistä jakautuneempi. Neljän vuoden aikana on näkynyt kaksi vastakkaista kehityslinjaa: toisaalta laatulehdistö on vahvistanut asemaansa, mutta samaan aikaan Trumpin viesti valeuutisista on kasvattanut suoranaista vihaa mediaa kohtaan.

Kongressihyökkäyksen yhteydessä Trumpin kannattajien nähtiin tallovan raivokkaasti kameroita kongressin pihalla. Jo kampanjansa aikana, ennen valintaansa, Trump kohdisti kampanjatilaisuuksissa kannattajiensa vihan toimittajiin.

Median jakautuminen vahvistaa kansalaisten välisiä kuiluja ja tiivistää kuplia. Taloudellisen eriarvoisuuden ohella kuiluja synnyttävät uusille sukupolville tärkeät asiat, kuten naisten aseman muutos, työmarkkinoiden muutos, mustien ja latinojen osuuden lisääntyminen sekä koulutuksen eriarvoistuminen.

Bidenin ja Harrisin kaudelta odotetaan, etteivät kuilut ainakaan syvenisi. Trumpin kakkoskausi olisi väistämättä jatkunut kaoottisena ensimmäisen kauden tapaan eristäen kansalaisia eri leireihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään