Euroopan työ- ja elinolojen tutkimussäätiön Eurofoundin johtajan Jorma Karppisen mukaan suomalaiset tuntevat säätiön tekemien tutkimusten perusteella hyvin yleisesti olevansa töissä kuin kotonaan ja pitävät myös mahdollisuuksia oppia työssä hyvinä. Suomessa noin puolet työntekijöistä saa työnantajan järjestämää koulutusta. Osuus on suurin EU-maiden joukossa.
Silti suomalaisten tyytyväisyys työoloihin on työmarkkinajärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän vuosiseminaarissa puhuneen Karppisen mukaan vain eurooppalaista keskitasoa. Työtä tehdään meillä enemmän tiukkojen aikataulujen mukaan kuin monessa muussa EU-maassa ja hyvin voimaperäisesti. Palkkoihinkaan meillä ei olla kovin tyytyväisiä.
Suomalaiset tekevät eurooppalaisittain katsoen lyhyttä työaikaa, mutta työaikajärjestelyt ovat poikkeuksellisen joustavia.
Suomalaiset työpaikat ovat laadullisesti melko hyviä. 80 prosenttia työntekijöistä työskentelee työpaikoilla, jotka Karppinen luokitteli ”oppiviksi organisaatioiksi” tai ”sarjatuotantomalleiksi”.
Sarjatuotantomallissa korostuvat työn tiedollisten vaatimusten kasvu, tiimityö, työkierto ja laatuvastuun hajauttaminen. Oppivien organisaatioiden tunnuspiirteitä ovat työntekijöiden kohtuullisen hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä tai ainakin tiimityön itsenäisyys, sekä työn sisältöjen vaihtelevuus ja monipuolisuus, joka edistää työssä oppimista.
Karppisen mielestä suomalaisen työelämän vahvuuksia ovat joustavuus, harkittu työorganisaatio, korkea työn intensiteetti sekä laajalle levinnyt informaatioteknologian käyttö.
Suomessa on investoitu sosiaaliseen pääomaan ja luottamus esimerkiksi johdon ja työntekijöiden välillä on suhteellisen vahva. Silti työmarkkinasuhteiden toimivuus on vain eurooppalaista keskitasoa. Yritysten johtohenkilöt arvioivat suhteet paremmiksi kuin luottamusmiehet.
uutiskirje 
