KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Urheilu

Puoli vuosisataa mimmien mittelöitä

Åland Unitedin pelaajat juhlivat Kansallisen liigan mestaruutta marraskuussa 2020.

Åland Unitedin pelaajat juhlivat Kansallisen liigan mestaruutta marraskuussa 2020. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Maajoukkueen menestyksen myötä myös sarjajalkapallo on alkanut kiinnostaa katsojia.

Elina Vainikainen
23.4.2021 10.00

Iltapäivälehdet sortuvat yhä edelleen säännöllisesti seksistiseen kielenkäyttöön, mutta ovathan ajat onneksi muuttuneet vaikkapa 70-luvulta. Kun viisikymmentä vuotta sitten organisoitu naisjalkapallo otti Suomessa ensimmäisiä, haparoivia askeleitaan, kirjoittivat lehdet ”uhkeista mimmiliigalaisista”, ”kauniimman sukupuolen edustajista” ja vihjailtiin pelaajien kertailleen lajin sääntöjä vielä hetkeä ennen ottelua.

Puolessa vuosisadassa on kuljettu pitkä matka. Nykyään ei kai kukaan enää kyseenalaista naisfutiksen olemassaolon oikeutusta tai sitä, että naisfutarit voivat olla kovia ammattilaisia siinä kuin miehetkin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Naiset olivat toki palloilleet maassamme vapaamuotoisemmin jo kauan, mutta lähtölaukaus sarjamuotoiselle toiminnalle kuultiin vasta vuonna 1971. Jo edellisenä vuonna Mikkelissä paikalliset laji-ihmiset olivat kiinnostuneet naisfutiksesta, ja paljon julkisuutta sai MP:n ja KuPSin miesjoukkueiden matsin esiotteluna pelattu kamppailu, jonka joukkueet koostuivat miestiimien jäsenten tyttöystävistä ja vaimoista.

Naiset suhtautuivat itsekin kilvoitteluun humoristisesti, mutta innostus alkoi levitä. Vielä saman vuoden aikana moni savolaisjoukkue pisti naisjoukkueen pystyyn.

Seuraavana vuonna sitten rysähti. Ensin Ilta-Sanomat järjesti kutsukilpailun, johon osallistui kuusi joukkuetta. Sitten Palloliitto heräsi ja pyöräytti käyntiin cupin, jonka osallistujamäärä olikin jo komeampi – peräti 51. Kilpailullisen sarjatoiminnan katsotaankin naisten osalta alkaneen näistä mittelöistä.

Miksi naisten sarja – josta aluksi puhuttiin Mimmiliigana – sitten saatiin käyntiin juuri tuolloin? Syitä on monia. Anni Väisänen nostaa toissavuotisessa liikuntatieteiden gradussaan esille sen, että Suomessa otettiin urheilussa paljon mallia Ruotsista, jossa naisten sarja oli käynnistynyt muutamaa vuotta aiemmin. Lisäksi yhteiskunnan yleinen tasa-arvoistuminen vaikutti asenteisiin. Vielä jokin tovi aiemmin naisten jalkapalloa vastustettiin siksi, että sen yksinkertaisesti katsottiin olevan sopimatonta naisen anatomialle.

Hanna Vehviläinen on jakanut reilun kymmenen vuoden takaisessa gradussaan (josta alun mediasitaatitkin ovat peräisin) naisjalkapallon kehityksen Suomessa neljään kauteen: alkuinnostuksesta organisoitumiseen 1971–1981, vakiintumisvaihe 1982–1991, kentät kutsuvat tyttöjä 1992–2000 ja loikkaus suosituksi 2001–2006.

Tuon jälkeistä aikakautta voisi hyvin kuvailla kansainvälistymisen ja kaupallistumisen ajanjaksoksi. Naisten pääsarja sai viime vuonna pääsponsorin, jonka mukaan sarjan nimikin muuttui Subway Kansalliseksi Liigaksi. Maajoukkueen menestyksen myötä myös sarjajalkapallo on alkanut vähitellen kiinnostaa katsojia.

Vaikka moni suhtautuu jo naisten futikseen aivan samalla tavalla kuin miestenkin, elävät mielikuvat amatöörien puuhastelusta ja hassuttelusta sitkeinä – valitettavasti futisyhteisö ei ole niihin täysin syytön. Naisten pääsarja haki pitkään muotoaan eikä Palloliitto vaikuttanut kovin kiinnostuneelta siihen ylipäätään satsaamaan.

Niin ikään seurat itse ylläpitivät huumori-imagoa. Tuskin nykypäivänä voisi kuvitella pääsarjajoukkueen pelaavan paidoissa, joiden etumukseen on painettu terhakat rintarauhaset, kuten Tepsin mimmit tekivät 70-luvulla.

On Kansallisessa Liigassa silti vielä rahtunen kotikutoisuutta mukana, ja se on vain ja ainoastaan hyvä. Tätä tekstiä kirjoittaessani lojahti tietoisuuteeni pommi: 12 eurooppalaista megaseuraa valmistelee omaa Superliigaansa, jossa keskenään kilvoittelisivat suurista suurimmat. Toveri Kohonen ruotii tätä projektia tarkemmin ensi viikolla, mutta todettakoon kuitenkin se, ettei tällaisilla rahantekokoneilla ja aidon kilpailun torppaajilla ole mitään tekoa rakastamani lajin kanssa. Katson jatkossakin ennemmin vaikka Ilves-naisten otteluja.

Viikon vakiorivillä on brittipalloa ja yksi makupala käynnistyvästä Veikkausliigasta – ja perin maukas onkin: sekä Interiä että KuPSia on ennakoitu sarjan kärkikamppailuihin. Ennakolta tasainen ottelu vaatii runsaasti merkkejä, itse päädyin ykköskakkoseen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.4. klo 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 2, 2, 1, 1, 1(x), 1(x), 1(x), 1, 1, 1(x), 2, 1(2).

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Myös Suomen Perttu Blomgren oli pelipäällä.

Susijengi pesi kasvonsa – Ranska kumoon

Elias Valtonen oli Suomen avainpelaajia pelin loppuhetkillä.

Riian sensaatio: Susijengi nitisti Serbian!

Susijengi ei pysynyt keskiviikkona Saksan kyydissä.

Saksa oli liian vahva Susijengille

Mikael Jantunen oli Suomen pistekärki illan ottelussa yhdessä Lauri Markkasen kanssa. Kuvassa Jantusta puolustaa Liettuan Jonas Valanciunas.

Liettua nujersi Susijengin täpärästi

Uusimmat

Ketun poikanen puolalaiselle turkistarhalla.

Puolakin kieltää turkistarhauksen, kohta jäljellä ovat enää Suomi ja Kreikka

Vallitseva Etelä-Suomen sää ja yhteiskunnallinen todellisuus sointuvat täydellisesti yhteen.

Työttömyys, konkurssit, talouden nollakasvu ainoana OECD-maana – Suomi elää ikuista marraskuuta

Minja Koskela.

Enemmän työttömiä kuin aiemmin 2000-luvulla – Nyt irtisanotaan jopa tuhansia hyvinvointialueilta

Espanjassa on edelleen EU:n suurin työttömyys.

Suomi ei ohittanut Espanjaa työttömyyden eurotilastossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

VTV:n raportti ei kestä lähempää tarkastelua: ”On epäselvää, mistä sen laskelmien tulokset kertovat, vai kertovatko ne mistään”

 
02

Journalismi päästää vallakkaat helpolla ja mätkii vallattomia – paras esimerkki tästä on Björn Wahlroos

 
03

Toimeentulotuen leikkaus eteni perustuslakivaliokunnassa, Yrttiaholta eriävä mielipide

 
04

Suomi joutuu toisellekin tarkkailuluokalle

 
05

Pekonen Purralle: Teidän bluffinne on paljastunut

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallitus tuo lisää tarveharkintaa työttömyysturvaan, yleistukea voi joutua odottamaan 21 viikkoa

02.12.2025

”Tässä kirjassa ei ole yhtään lausetta, jota kirjoittaessa en olisi miettinyt kuolemaa” – Petra Rautiaisen sotaromaanin ytimessä on synnyttävä nainen

02.12.2025

Susijengi pesi kasvonsa – Ranska kumoon

01.12.2025

Kestävyyspaneeli: Tekniset ratkaisut eivät riitä, tuotantoa ja kulutusta on kohtuullistettava

01.12.2025

Entä, jos lapsella onkin oikeasti ADHD, mutta sitä ei tutkita, löydetä eikä hoideta?

01.12.2025

Kaikki – siis ihan kaikki – suomalaisesta progesta Matti Pajuniemen musiikillisille löytöretkille innostavassa kirjassa Virtojen kiharat

30.11.2025

Kun hallitukset leikkaavat, oikeistopopulismi nousee

30.11.2025

Ilmastonmuutos teki Mongolian talvista hyytäviä – kotieläimiä kuolee miljoonittain ja paimentolaiset muuttavat kaupunkeihin

29.11.2025

Hallitus runnoo läpi tarkoitushakuisesti hutaistun esityksen susien perusteettomaksi tappamiseksi, Honkasalo sanoo

28.11.2025

Amnesty: Israel jatkaa kansanmurhaa Gazassa tulitauosta huolimatta

28.11.2025

Suomessa on historiallisen paha työttömyystilanne, sanoo SAK:n pääekonomisti – ”Olemme hälyttävissä lukemissa työttömyysasteen osalta”

28.11.2025

Mielipide: Muovi ei kuulu peltoon eikä sen ongelmaa voi enää lakaista mullan alle

28.11.2025

Ei tullut Orpon lupaamaa käännettä, vaan kansantalous supistui myös loppukesällä

28.11.2025

Kaikkien kaveri sitoutumatta mihinkään – Intian ulkopolitiikassa korostuu tapauskohtainen harkinta pysyvien liittolaisuuksien ja ideologisten periaatteiden sijaan

28.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään