Lohikoski pitää epäoikeudenmukaisena tilannetta, jossa vanhemman saadessa toimeentulotukea, tuesta vähennetään kotona asuvan nuoren saama opintotuki tai kuntoutusraha.
Lohikoski kysyy peruspalveluministerille jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus aikoo turvata tällaisten nuorten opiskelumahdollisuudet ja miten asia huomioidaan meneillään olevassa toimeentulotukilain uudistuksessa.
– Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon, minkä lisäksi lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan. Julkisen vallan on perustuslain mukaan myös tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu, Lohikoski muistuttaa.
Jos kuntoutusraha menetetään, on se lannistava ja mahdollisesti opiskelun estävä isku terveyshaasteiden kanssa painiville nuorille.
Tällä hetkellä vanhemman toimeentulotuesta vähennetään esimerkiksi samassa taloudessa asuvan lapsen saama opintotuki. Kotona asuva nuori voi saada myös esimerkiksi kuntoutusrahaa, jota myönnetään nuorelle, jonka työ- ja opiskelukyky ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Myös tämä etuus vähennetään perheen toimeentulotuesta.
Tärkeä opiskelun mahdollistaja
– Kotona asuttaessa haettava opintotuki on tärkeä opiskelun mahdollistaja monelle vähävaraisen perheen nuorelle. Nuoren kuntoutusrahalla puolestaan voidaan auttaa nuoria, joille opiskelu sairauden tai muun johdosta on muuten haastavaa tai mahdotonta. Jos kuntoutusraha menetetään silloin kun vanhempi saa toimeentulotukea, on se lannistava ja mahdollisesti opiskelun estävä isku terveyshaasteiden kanssa painiville nuorille, Lohikoski sanoo.
THL:n mukaan toimeentulotukea myönnettiin viime vuonna 310 884 kotitaloudelle ja 464 234 henkilölle. Väestöstä 8,4 prosenttia ja kaikista Suomen kotitalouksista 9,9 prosenttia sai toimeentulotukea. Koronakriisi on osunut kovaa perheisiin, mutta lapsiperheköyhyys oli kääntynyt kasvuun jo sitä ennen. Vuonna 2019 pienituloisissa perheissä eli 121 000 lasta eli useampi kuin joka kymmenes lapsi. Vuonna 2018 vastaava luku oli 112 000.
Hallitus on sitoutunut parantamaan pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimimaan johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Lohikoski näkee ristiriitaisena, että samaan aikaan kun oppivelvollisuus pitenee, nykyinen etuusjärjestelmä vaikeuttaa vähävaraisten perheiden nuorten asemaa.
– Tavoitteena on, että koulutus- ja osaamistaso nousevat, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Hallitus on sitoutunut varmistamaan tasavertaiset mahdollisuudet ja riittävän tuen. Historiallisella oppivelvollisuusuudistuksella pyritään varmistamaan, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Ei voi olla niin, että samaan aikaan kurittava etuusjärjestelmä vaikeuttaa haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten opintietä, Lohikoski sanoo.
uutiskirje 
