Suldaan Said Ahmed puhuu nuorten puolesta eduskunnassakin: ”Kun ollaan huolissaan työvoiman saatavuudesta, kannattaisi huolehtia siitä, että nuoret säilyttävät työkykynsä”

Suldaan Said Ahmed, 28, aloittaa vasemmistoliiton kansanedustajana tällä viikolla. Hän seuraa tehtävässä Paavo Arhinmäkeä, joka siirtyi Helsingin apulaispormestariksi. Häntä jännittää.

– Ennen kaikkea tähän liittyy kuitenkin innostus ja ilo. Mutta myös jännitystä, koska olen kaikkien suomalaisten suurennuslasin alla. Ajattelen kuitenkin, että jos on oma itsensä, se kantaa aika pitkälle, hän sanoo.

– Mutta en halua ajatella, että jännittää. Jos ajattelen, alan jännittää enemmän.

Työ on jo alkanut, sillä Said Ahmed on jo ehtinyt osallistua eduskunnan perehdytykseen ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokoukseen.

Pitkään politiikassa

Said Ahmed ei halua puhua siitä, että hän on ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja Suomessa. Hän ei enää halua antaa haastatteluja, joissa hänen taustansa on pääosassa.

– Niissä unohtuu, että olen ollut politiikassa pitkään, lähes kymmenen vuotta. Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja Suomessa ensimmäinen maahanmuuttaja, joka on valittu puoluejohtoon, hän muistuttaa.

Hän oli edellisellä puoluekokouskaudella puoluevaltuuston varapuheenjohtaja.

– Kieltäydyn yleensä, jos minut halutaan lokeroida. Sen sijaan painotan sitä, että nuorena kansanedustajana haluan olla nuorten ääni eduskunnassa. Haluan edistää ihmisoikeuksia ja tehdä kaikkeni ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Somaliyhteisölle Said Ahmedin nouseminen eduskuntaan oli kuitenkin iso asia.

– Se on iso asia ylipäätään vähemmistöille ja monikulttuuriselle Suomelle tässä maassa, Said Ahmed tarkentaa.

– Saan valtavasti viestejä päivittäin erilaisista taustoista tulevilta nuorilta, jotka ovat jopa liikuttuneita siitä, että olen noussut eduskuntaan. Vasta näistä viesteistä olen ymmärtänyt, että tämä on iso juttu monille ihmisille.

Hän ei ole vieläkään ehtinyt vastata kaikkiin saamiinsa onnitteluviesteihin.

– Tuhansia viestejä ympäri maailmaa. Olen häkeltynyt, hän sanoo.

Paljon tuttuja eduskunnassa

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä Said Ahmed tuntee jo ennestään lähes kaikki. Myös eduskuntatalo on tuttu.

– Se tietysti helpottaa. Tunnen myös muista eduskuntaryhmistä ihmisiä, ja olen saanut viestejä, että kerromme kädestä pitäen, miten täällä toimitaan, hän kertoo.

– Jännitys ei siten liity siihen, että jäisin yksin nurkkaan. Enemmänkin se liittyy julkisuuskuvaan, mutta vuosien aikana olen kasvattanut jonkinlaista pääomaa julkisuudessakin olemiseen.

Hän korostaa olevansa halukas oppimaan.

– Kuntapolitiikkahan on erilaista kuin työ eduskunnassa. Ja hallituspuolueen kansanedustajan rooli on erilainen kuin oppositiossa.

– Jokainen järkevä ihminen ja poliitikko tässä maassa tietää, että jos jokin asia on tärkeä, niin se on ilmasto. Sen suhteen ei ole varaa mokata, koska kyse on meidän tulevaisuudestamme, Said Ahmed sanoo. Kuva: Emma Grönqvist

Said Ahmed uskoo pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, jossa vasemmistoliittokin on mukana.

– Uskon erityisesti hallituksen ihmisoikeuslinjaan. Tämä on ihmisoikeusmyönteisin hallitus, mitä muistan. Toivon, että sen aikana voi edistää ihmisoikeuksia.

– Uskon hallituksen jäseniä yhdistävän sen, että aika moni on arvoiltaan liberaali. Kun heitä yhdistävät samat arvot, on helpompi saada muutoksia aikaan.

Vihapuheen pitkät vaikutukset

Said Ahmed on vuosien varrella puhunut kyllästymiseen asti rasismista ja vihapuheesta, jonka kohteeksi hän joutuu yhä päivittäin. Nykyisin hän siirtää vihapostin suoraan omaan kansioon katsomatta sitä.

– Lopetin vihapostin lukemisen, koska se vaikuttaa minuun liikaa.

Sen verran hän kuitenkin sanoo, että erityisesti sosiaalisen median vihapuheella on pitkät vaikutukset nuorten itsetuntoon.

– Moni nuori sanoo tottuneensa vihapuheeseen. Kotonakin heille sanotaan, että kasvata paksu nahka ja totu rasismiin, sillä siihen ei tule muutosta, hän kertoo.

– Mutta mielestäni vihapuhetta täytyy kitkeä ja poliisille täytyy osoittaa resursseja sen tutkimiseen.

Puolitoista vuotta hukkaan

Said Ahmed on politiikassa keskittynyt paljolti nuorten asioihin, ja niin hän haluaa tehdä jatkossakin. Hän myös työskentelee nuorten parissa yhteisötyöntekijänä Diakilla.

– Nuorten mielenterveys sekä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat aina olleet minulle keskeisiä politiikassa, hän sanoo.

Hän muistuttaa siitä, että koronapandemia on iskenyt erityisen kovaa nuoriin.

– Moni nuori on sanonut, että ei ole oppinut etäopetuksessa tämän puolentoista vuoden aikana koulussa mitään. Lisäksi tällä hetkellä nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet todella paljon esimerkiksi Helsingissä, hän sanoo.

– Haluan tuoda panokseni, kun jälleenrakennetaan nuorten työ- ja opiskelumahdollisuuksia.

”Kannattaisi huolehtia siitä, että nuoret säilyttävät työkykynsä.”

Said Ahmed muistuttaa, että kun ollaan huolissaan työvoiman saatavuudesta, kannattaisi huolehtia siitä, että nuoret säilyttävät työkykynsä

– Jos jätämme auttamatta ihmisiä, jotka oireilevat mielenterveyden ongelmia, menetämme myös työntekijöitä. Se on inhimillisesti surullista, mutta myös kansantaloudellisesti hölmöä, hän sanoo.

– Satsaus mielenterveyspalveluihin on satsaus Suomen tulevaisuuteen.

Said Ahmed toteaa, ettei ole itsekään syntynyt kultalusikka suussa.

– Olen yksinhuoltajaperheen lapsi, ja tiedän, että mikään asia ei ole itsestäänselvyys. Se varmaan tulee ohjaamaan tekemisiäni kansanedustajana. Keskeistä on pyrkiä hyvinvointivaltion vahvistamiseen ja köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen.

Ilmaston suhteen ei voi mokata

Tärkeintä ovat kuitenkin ilmastoasiat.

– Jokainen järkevä ihminen ja poliitikko tässä maassa tietää, että jos jokin asia on tärkeä, niin se on ilmasto. Sen suhteen ei ole varaa mokata, koska kyse on meidän tulevaisuudestamme, Said Ahmed sanoo.

– Ilmastokriisi liittyy muihin globaaleihin ongelmiin, joista olemme huolissamme, vaikkapa pakolaisuuteen ja sotiin. Juuri nyt pitää tehdä tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa sen sijaan, että tehtäisiin politiikkaa, joka maksaa kalliisti myöhemmin.

Said Ahmed pohtii, että yksi tämän hetken pahimmista vaivoista ihmiskunnassa on itsekkyys.

– En voi käsittää ihmisten itsekkyyttä. Meidän pakolaiskiintiömme on ollut keskimäärin 750 vuosittain. Se on todella vähän, kun katsoo, kuinka paljon pakolaisia maailmalla on, hän sanoo.

– On ollut todella rankkaa katsoa ihmisten ahdinkoa Afganistanissa tai Haitissa. Ei koskaan voi tietää, olemmeko heidän tilallaan joskus. Jo siksi on tärkeää auttaa muita silloin, kun pystyy. Suomeakin on autettu aikoinaan. Pakolaiskiintiötä tulisi nostaa, ei vain tämänhetkisen kriisin takia vaan muutenkin.