Suomalaiset pitävät yhteiskunnan keskeisiä instituutioita tärkeinä kansalaisten hyvinvoinnille, mutta harvempi uskoo niiden olevan uudistumiskykyisiä tai toimivan aina oikeudenmukaisella tavalla. Asia ilmenee tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen tuoreesta raportista, jossa tarkasteltiin kansalaisten suhdetta esimerkiksi perheeseen, kirkkoon, sosiaaliturvaan, poliittiseen päätöksentekoon, tieteeseen ja tiedotusvälineisiin.
Vain noin kolmasosa uskoo, että yhteiskunnan instituutiot kykenevät ottamaan kansalaisten tarpeet huomioon tulevaisuudessa. Uudistumiskyvyttöminä kansalaiset pitivät etenkin kirkkoa, Kelaa ja työeläkevakuuttajia.
Oikeudenmukaisuuden kokemus ei myöskään näytä olevan yhteiskunnan tahoja määrittävä piirre. Erityisen heikkoa oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaikuttaa olevan poliittisessa päätöksenteossa, jota vain 18 prosenttia piti reiluna. Oikeudenmukaisiksi toimijoiksi valtaosa vastaajista koki ainoastaan tieteen ja kansalaisjärjestöt.
– Vahvistuva käsitys epäoikeudenmukaisuudesta voi horjuttaa luottamusta. Samoin kokemus uudistumiskyvyttömyydestä kertoo epäuskosta instituutioiden kykyyn vastata yhteiskunnan olennaisiin muutoksiin, raportissa todetaan.
E2:n tutkimus perustuu yli 4 000 kyselyvastauksen ja noin 40 haastattelun aineistoon, joka on kerätty viime lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kuntaliitto, Sitra ja Työeläkevakuuttajat Tela.
Koti, tiede ja Puolustusvoimat
Kaiken kaikkiaan suomalaiset luottavat eniten perheeseen, tieteeseen, poliisiin, Puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Luottamus on heikointa poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon.
Heikko luottamus poliittista päätöksentekoa kohtaan liitettiin tutkimushaastatteluissa poliittisen keskustelun vastakkainasetteluihin, päättäjien kinasteluun ja lupauksien pettämiseen.
– Haastateltujen nuorten ja keski-ikäisten kuvaukset yhteiskunnan ilmapiiristä tulivat tutkijan iholle. Eritaustaiset suomalaiset kuvasivat spontaanisti, miten polarisaatio rikkoo Suomea, E2 Tutkimuksen ohjelmajohtaja Jenni Simonen sanoo tiedotteessa.
Nuoret tukevat hyvinvointivaltiota
Tutkimuksesta ilmenee myös, että alle 30-vuotiaat nuoret antavat vanhempia ikäryhmiä vahvemman tuen hyvinvointiyhteiskunnalle.
Hyvin toimeentulevilla ja korkeasti koulutetuilla on yleisesti korkeampi luottamus yhteiskunnan instituutioihin, kun taas heikosti toimeentulevat ja vähemmän koulutetut luottavat vähemmän.
– On paikallaan miettiä, milloin epäluottamus on terveeseen demokratiaan kuuluva ominaisuus, milloin se on merkki yhteiskunnan isoista ongelmista ja mihin on syytä varautua, Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman sanoo tiedotteessa.
uutiskirje 