Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi yhteistoimintalaiksi. Siinä työnantajalle tulee velvoite käydä säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa yt-laissa määrätyistä asioista. Henkilöstön aloiteoikeus myös paranee, kun työnantajilla on jatkossa velvollisuus reagoida henkilöstön esiin nostamiin asioihin.
SAK:n mielestä esitys on hyvä, EK pitää sitä täysin kelvottomana.
SAK:n mukaan esitys vie työpaikkojen yhteistoimintaa oikeaan suuntaan edistämällä jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.
– Uudistuksella haetaan aitoa vuorovaikutusta, ja tässä tavoitteessa on päästy eteenpäin, johtaja Heli Puura sanoo.
Uudella vuoropuhelun mallilla edistetään henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia sekä painotetaan luottamukseen ja osallisuuteen perustuvaa tasavertaista asioiden käsittelyä työpaikoilla.
– Uudistus antaa mahdollisuuden käydä aitoa keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta ja mahdollisuuden reagoida haasteisiin muutenkin kuin henkilöstöä vähentämällä. Jatkossa uudistuksen toteutuminen on kiinni työpaikkojen toimista ja aktiivisuudesta ja on tärkeää seurata, toimiiko vuoropuhelua korostava malli tarkoitetulla tavalla, sanoo Puura.
EK:n mukaan yt-lakiesityksessä päätettiin laittaa pää pensaaseen. Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut, muotosäännökset ja seuraamukset pysyvät käytännössä entisellään ”samoine vanhoine ongelmineen”.
EK:n lakiasiainjohtajan Markus Äimälän mukaan oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen nykyiseen lakiin. Erityisen tyytymättömiä ollaan työvoiman vähentämisneuvotteluihin. Odotettavissa on, että tämä tyytymättömyys puolin ja toisin säilyy entisellään, jos lakiesitys hyväksytään.
SAK pitää hyvänä, että uudistuksessa ei puututa työvoiman vähentämistä koskevaan neuvotteluvelvoitteeseen. Muun muassa neuvotteluajat ja neuvotteluosapuolet eivät muutu.
Uudistetun yhteistoimintalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa.
uutiskirje 
