Opetus- ja kulttuuriministeriön tiistaina julkaisema leikkauslista tyrmistyttää kulttuurin tekijöitä. Koronasta pahiten kärsinyttä alaa uhkaavat 18,4 miljoonan euron leikkaukset ellei hallitusviisikko löydä keinoa rahoituksen turvaamiseksi.
Kaikkiaan OKM:n hallinnonalan menot ovat vähenemässä 43 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Syynä on rahapelituottojen väheneminen. Hallitus sopi kehysriihessä, että vähemistä kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille 330 miljoonaa euroa vuonna 2022, mutta 43 miljoonan euron aukko on yhä olemassa.
Vuoden 2024 kompensaatio on kokonaan auki. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) varoitti, että jos veikkauskompensaatioon ei löydy ratkaisua, silloin uhkaava leikkaus on vielä suurempi.
Ensi vuoden leikkaus ei ole vielä varma. Tahtoa sen välttämiseksi ovat osoittaneet muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.).
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tuki on ollut voimakkaasti riippuvaista siitä, miten innokkaasti suomalaiset pelaavat rahapelejä. Viime vuosiin asti intoa on riittänyt muun muassa Loton jättipottien ansiosta, mutta havahtuminen rahapelihaittoihin sekä korona ovat muuttaneet tilanteen. Koronan takia Veikkauksen automaatit olivat pitkään kokonaan suljettuja ja sen jälkeen niitä on poistettu tuhansittain kauppakeskuksista ja muista julkisista tiloista.
Rahoitus moraalittomalla pohjalla
Tilanne on ollut moraaliton. Veikkaus on sijoittanut automaattejaan eniten sinne, missä asukkaiden sosioekonominen asema on heikoin.
Uutta tietoa rahapelien kulutuksesta ja niiden haitoista saatiin Helsingin yliopiston keskiviikkona julkaisemasta tutkimuksesta.
Eniten pelaavat keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvat pelaajat. Noin puolet rahapelikulutuksesta tuli heiltä. Rahapelikulutuksesta noin viidennes tuli alimpaan tuloluokkaan kuuluvilta ja runsas neljännes ylimpään tuloluokkaan kuuluvilta pelaajilta.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä tutkimuksessa pelaajat jaoteltiin rahapelikulutuksen mukaan kolmeen eri ryhmään, jotka olivat eniten kuluttava ryhmä, keskimmäinen kulutusryhmä ja vähiten kuluttava ryhmä.
Keskimmäisessä ja eniten kuluttavassa ryhmässä korostuivat miehet. Näissä ryhmissä 18–24-vuotiaat kuluttivat vähiten rahaa, kun taas 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat pelaajat korostuivat.
– Myös alhaisemmin koulutetut ja rahapeliongelmia kokevat korostuivat keskimmäisessä ja eniten kuluttavassa ryhmässä, kuten myös ne pelaajat, jotka olivat saaneet työkyvyttömyyseläkettä tai sairauspäivärahaa, kertoo tohtorikoulutettava Tanja Grönroos Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Naisista 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat tuottivat yli puolet naisten rahapelikulutuksesta. Miehistä 23 prosenttia rahasta kuluttivat 25–34-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä peliongelmat ovat yleisiä.
Valtaosa rahapelikulutuksesta riskitason pelaajilta
Tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa kulutuksesta tulee henkilöiltä, jotka pelaavat riskitasolla tai joilla on rahapeliongelma. Korkeimman rahapelikulutuksen ryhmässä kolmannes kulutuksesta tuli pelaajilta, joilla on rahapeliongelma ja 43 prosenttia niiltä, jotka ovat riskitason pelaajia.
Vain hieman alle 24 prosenttia kulutuksesta tuli sellaisilta pelaajilta, joilla ei ole pelaamiseen liittyviä ongelmia.
Riskitason pelaaminen tarkoittaa pelaamista, josta aiheutuu yksittäisiä haittoja. Riskitason pelaaminen edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä.
Kenellä on varaa hävitä 2 000 euroa kuukaudessa?
Veikkauksen nopearytmisten nettirahapelien kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2 000 euroa kuukaudessa.
– Kenellä on varaa hävitä niin paljon pelaamiseen? Tappioraja 2 000 euroa ei ole kovin tehokas keino esimerkiksi niille ihmisille, jotka ovat sosiaalietuuksien varassa ja ovat pienituloisia, Grönroos toteaa.
– Niillä pelaajilla, joilla on pienet tulot, vähäinenkin pelaamiseen käytetty raha voi aiheuttaa rahapelihaittoja, hän muistuttaa.
Rahapelihaittoja kokevilla henkilöillä on usein taloudellisten vaikeuksien lisäksi myös päihteiden liikakäyttöä ja mielenterveysongelmia, professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta kertoo.
– Pelaamisen myötä nämä ongelmat voivat entisestään vaikeutua ja siten lisätä näiden henkilöiden syrjäytymisriskiä, Kouvonen sanoo.
Veikkauksen edunsaajien tilanteeseen etsitään pysyvää ratkaisua pääministeri Sanna Marinin valtiosihteerin Henrik Haapajärven työryhmässä ja myös parlamentaarisesti kaikkien puolueiden yhteistyönä. Ilman sitä seuraava hallitus löytää saman ongelman edestään. Selvää on, ettei kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoitus voi enää perustua siihen, että vähävaraiset häviävät rahojaan automaatteihin ja nettipeleihin.
uutiskirje 