Akuuttiin pulaan koronarokotteista maailmalla tuskin saadaan helpotusta patenttien vapauttamisen kautta, sanoo Turun yliopiston kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan esimerkiksi osassa Afrikan maita rokotuskattavuus on ensimmäisenkin rokotteen osalta vasta yksinumeroisia prosentteja, kun Suomessa jo 65 prosenttia koko väestöstä on saanut toisenkin annoksen.
Rikkaiden ja kehittyvien maiden väliseen epäsuhtaan on esitetty ratkaisuksi muun muassa koronarokotteiden patenttien vapauttamista. Keskiössä on teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevä Maailman kauppajärjestö WTO:n TRIPS-sopimus, johon esitettyä koronapoikkeusta käsitellään taas keskiviikkona ja torstaina. Nopeaa ratkaisua ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
EU:n ja sen osana Suomen kanta WTO:ssa on, että patenttien vapauttaminen ei ole vastaus rokotepulaan, kertoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikön Pasi-Heikki Vaaranmaa.
– Meidän näkökulmastamme rokotepatentit eivät ole varsinainen ongelma. Kyse on siitä, että on ollut haasteita kasvattaa koronarokotteiden tuotantokapasiteettia riittävässä määrin. On puuttuvaa valmistuskapasiteettia ja puuttuvaa tietotaitoa. On myös ollut puutetta erilaisista raaka-aineista ja jonkin verran puutteita valmistukseen käytettävistä välineistä, Vaaranmaa sanoo.
Patenttikeskustelun taustalla on Intian ja Etelä-Afrikan noin vuosi sitten tekemä esitys, jossa vaaditaan, että WTO:n sopimukseen tehtäisiin väliaikainen poikkeus. Toukokuussa täsmennetyn ehdotuksen mukaan patenttien vapauttaminen olisi voimassa ainakin kolme vuotta ja koskisi laajasti koronarokotteiden ja esimerkiksi tehohoitoon tarvittavan välineistön patentteja. Poikkeuksen loppuminen tosin vaatisi kaikkien jäsenten hyväksynnän.
– EU on ollut valmis tutkimaan sitä, millä tavalla esimerkiksi pakkolisensiontia voitaisiin helpottaa. Että joitakin ehtoja voitaisiin höllentää tässä tilanteessa, kuten TRIPS-sopimus sallii, mutta tarkoitus ei olisi koko tätä järjestelmää murentaa. Esitetyn erivapauden peruuttaminen edellyttää konsensusta. Eli kun paletti on kerran avattu, niin yksikin maa voisi estää paluun normaalitilaan, Vaaranmaa arvioi.
Nykyisiäkään mahdollisuuksia ei ole käytetty
Jo nyt on mahdollista pakkolisensoida lääkkeitä kansallisen tuomioistuimen päätöksellä, kun toisessa vaakakupissa on merkittävä yleinen etu. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan toistaiseksi käytetty koronarokotteiden osalta, mikä tukee EU:n kantaa. Mylly katsoo, että pelkät patentit eivät välttämättä sisällä riittävästi tietoa tuotannon käynnistämiseen, jos esimerkiksi osaavaa työvoimaa tai tietotaitoa muutoin ei ole.
– Voi olla, että joissakin tilanteissa patentin pakkolisensiointikin voisi riittää. Tietenkin taidokkaita valmistajia löytyy maailmasta, mutta on hyvä kysymys, minkä tyyppistä lisätietämystä rokotteiden valmistamiseen tarvitaan ja onko sitä saatavilla.
Mylly katsoo myös, että rikkaiden teollisuusmaiden kannan taustalla voi olla osin tarve suojella omaa teollisuutta.
– En usko, että WTO:ssa voidaan päästä lähellekään tämän sisältöistä ehdotusta. Monella maalla on intressejä puolustaa omaan maahan sijoittautunutta lääketeollisuutta, Mylly sanoo.
Esimerkiksi Saksa, jolla on vahva kotimainen lääketeollisuus, on suhtautunut patenteista luopumiseen hyvin nihkeästi. Mylly näkee myös Yhdysvaltojen toukokuisen ulostulon enemmän julkisuuspelinä kuin todellisena myönnytyksenä. Yhdysvallat ilmoitti tuolloin, että se tukee koronarokotteiden patenteista luopumista. Se ei ole kuitenkaan tehnyt omaa aloitetta asiasta WTO:ssa.
– Siinä ikään kuin potkaistiin pallo EU:n kentälle, että löytyykö täältä moraalista johtajuutta. Yhdysvallatkin tiesi, että ei se EU:sta kovin helposti löydy, Mylly sanoo.
Tukea kehittyvistä maista
Aloite on saanut taakseen laajasti kehittyviä maita. Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja katsoo, että runsaasti julkista rahoitusta saaneiden koronarokotteiden patentit ovat osaltaan este sille, että rokotteita saataisiin tuotantoon laajemmin. Se on kehottanut varakkaita maita, mukaan lukien Suomea, panemaan ihmishenget lääkeyhtiöiden voittojen edelle.
Vastustajiin lukeutuvat lääkeyhtiöt ja lääketeollisuus, jotka ovat katsoneet, että patenteista luopuminen tekisi hallaa tuotekehitykselle ja innovaatioille. Myllyn mukaan molempien osapuolten perusteluilla on tosipohjaa ainakin immateriaalioikeusjuristin näkökulmasta.
– Rokotetuotantoa ja kehitystä on tehty paljolti myös julkisella rahoituksella ja näyttää siltä, että lääkeyhtiöiden rahanteko jatkuu. Mutta jos joudutaan jatkuvasti kehittämään rokotetta esimerkiksi viruksen muuntumisen takia, täytyy pitää huolta siitä että on yrityksiä, joilla on kannusteita tuotekehitykseen.
Väliaikaisen poikkeuksen tekeminen immateriaalioikeuksia säätelevään TRIPS-sopimukseen vaatisi WTO:n sääntöjen mukaan marras-joulukuussa järjestettävässä ministerikokouksessa kolmen neljäsosan enemmistön, eli kaikkiaan 123:n WTO:n jäsenen hyväksynnän. Vaaranmaan mukaan ratkaisuista ei käytännössä kuitenkaan koskaan äänestetä, joten ratkaisu edellyttää tosiasiassa 164 jäsenen yksimielisyyttä.
Vaikka patentteja koskeva umpisolmu ei WTO:ssa aukeaisi, näkee Mylly kuitenkin prosessissa silti hyvää kehittyvien maiden kannalta.
– Se, että siellä neuvotellaan, voi lisätä painetta lääkeyhtiöille lähteä laajempiin teknologian siirtoa koskeviin vapaaehtoisiin menettelyihin, laajempiin lahjoituksiin ja hinnanalennuksiin, Mylly pohtii.
uutiskirje 
