Vaalikampanja alkaa oikeastaan toden teolla siitä hetkestä, kun kuntavaalien julisteet ilmestyvät katukuvaan. Varsinaiseen vaalipäivään on aikaa enää reilu kaksi viikkoa ja ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Jotenkin kuitenkin tuntuu yhä siltä, että puolueissa vielä jarrutellaan ja vedetään henkeä. Kiihkein kampanjavaihe ajoittunee viimeiselle viikolle.
Puolueissa lasketaan pitkälti sen varaan, että ennakkouurnille marssijat eivät tarvitse uskonvahvistusta. He ovat jo puolensa valinneet, numero tosin saattaa ratketa vasta äänestyskopissa. Suurin osa ”liikkuvista” äänestäjistä liikahtaa vasta vaalisunnuntaina, jos liikahtaa. Vaali vaalilta on ollut entistä enemmän niitä, jotka harrastavat vaalipäivänä muuta liikuntaa, jos harrastavat.
Puolueet ovat teettäneet yhdessä tai erikseen mittauksia myös äänestysvarmuudesta, joten panostaminen viimeiseen viikkoon on harkittua. Kun rahaa on niukasti käytössä, niin se pyritään käyttämään tuottavimmalla tavalla hyödyksi.
Liikkuvalla äänestäjällä voi olla vaikeuksia valita, ainakin, jos hän joutuu tekemään ratkaisunsa pelkkien vaalisloganien perusteella.
Vaalien iskulauseilla on tietysti taustansa, johon ne kiinnittyvät – ja julisteissa visuaalinen ilmeensä. Iskulauseiden irrottaminen taustastaan ei siksi ole ihan reilua, mutta tehdäänpä kuitenkin ajatuskoe:
Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa jonkun selkeäsanaisen tv-juontajan toistavan peräkkäin vaalisloganit, joiden avulla kukin puolue aikoo takoa vaalivoiton: ”Rohkeutta on…”, ”Unelmista todeksi”, ”Äänestä kotiasi”, ”Sydämesi puolella”, ”Rättvist”, ”Valitse vastuullisuus”, ”Liittykää yhteen”, ”Valitse kunnallinen perussuomalainen”.
Vähän tuntuu siltä, kuin kaikki iskulauseet viimeistä lukuunottamatta olisi tehty yhdessä ja samassa paikassa, ja puolueet vuoron perään olisivat nostaneet sitten oman slogaaninsa hatusta. RKP:lle tullut iskulause olisi vain käännetty toiselle kotimaiselle.
Mikähän vaikutus vaalitulokseen muuten olisi sillä, jos puolueen tai mainostoimiston aivoriihi päätyisi siihen, että vaaleihin ei kannata edes yrittää keksiä mitään sen kummempaa iskulausetta? Puolue voisi erottua muista omalla nimellään, kuten itse asiassa perussuomalaiset tekevätkin – ja oikeastaan Vasemmistoliittokin, sillä sen iskulausehan on kokonaisuudessaan ”Sydämesi puolella. Vasemmistoliitto.”
Ei kai vain puolueen nimeä haluta jostakin syystä häivyttää. Kokoomus tosin ei häpeile, vaan nostaa katujen kuninkaaksi hilpeällä tuulella olevan puheenjohtajansa, joka on perussuomalaisten puheenjohtajan tavoin otettu kaikki hurmaavaksi kampanjakasvoksi.
Puolueet ovat samanlaistuneet. Suurin osa kansalaistakaan ei tutkimuksen mukaan tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Silloin on vaikea tehdä oppositiopolitiikkaakin. Hallituksen haukkuminen voi osua omaan nilkkaan.
Perussuomalaiset erottuvat tässäkin – kuten vaalislogaaneissaankin – muista puolueista. Puheenjohtaja Timo Soinin selkokielinen paasaus tehoaa, menee perille ja uppoaa kansaan. Puolue on selkeästi oppositiossa. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa tuloerot kasvavat, ei olekaan mikään ihme, jos Soinin puolue menestyy. Se menestyy samalla tavalla kuin hänen henkisen oppi-isänsä Veikko Vennamon puolue silloisen suuren rakennemuutoksen aikaan.
Siksi perussuomalaisten julisteessakin on Soinin kloonatut kasvot. Puolueella on pieniä soini-klooneja ehdolla nyt enemmän kuin koskaan ja julistekin kehottaa valitsemaan sen ”kunnallisen” soinin. Harva paikallinen soini pystyy samanlaiseen verbaaliseen tykitykseen kuin puheenjohtaja Soini. Kuntavaikuttaja kuuluu kuitenkin soinien suureen joukkueeseen, joka sinnikkäästi taistelee kaikkia vallassa olevia vastaan valtaan päästäkseen.
Muut puolueet muodostavat yhteensä niin suuren maalin, että siihen osuu ainakin hehtaaripyssyllä – ja ääniä ropisee.
Perussuomalaisten äänestäjissä on suuri joukko juuri niitä himoittuja liikkuvia äänestäjiä, jotka joko liikahtavat tai haistattavat pitkät.
Puoluesidosta heillä ei ole. Protestikannatusta tulee myös nuoremmista ikäluokista. He ovat tavallisia suomalaisia, jotka haluavat, ettei heitä komennella äänestystilanteessakaan. Pettyneissä demarien ja keskustan kannattaneissa lienee erityisesti niitä, jotka haluavat näpäyttää EU-herroja myötäileviä puolueita.
Soini on luonut tietoisesti puolueestaan sellaisen, että sen äänestämistä ei koeta myöskään ideologisesti valinnaksi – ja siksi juuri se on varteenotettava vastustaja mille tahansa puolueelle.
uutiskirje 