KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sankarille kasvaa demarin omatunto

Jukka Parkkari
31.10.2008 9.00
Fediverse-instanssi:

Lasse Lehtinen: Siivetönnä en voi lentää. WSOY 2008, sivuja 461.

Europarlamentaarikkona viime vuodet hääränneellä monitoimimies Lasse Lehtisellä on jo ennestään laaja kirjallinen tuotanto, mutta hän ei ole juuri rehvastellut kirjailijan tittelillä, vaan sanonut olevansa lähinnä toimittaja.

Lehtisen tunnetuinta kansien väliin pistettyä tekstiä lienevät humoristiset teokset, joita ainakin minä pidän hauskempina kuin esimerkiksi Arto Paasilinnan kirjoja. Ehkä Bryssel ja vuonna 2002 valmistunut poliittisen historian alaan kuulunut väitöskirja Aatosta jaloa ja alhaista mieltä ovat vakavoittaneet Lehtistä niin, että nyt hän on ottanut kirjoittaakseen suuren yhteiskunnallinen kehitysromaanin.

Sen ensimmäinen osa Siivetönnä en voi lentää on nyt ilmestynyt. Siinä käydään läpi maamme historiaa sodan jälkeisistä niin sanotuista vaaran vuosista aina aikaan, jolloin presidentti Urho Kekkonen vonkaili voimiensa päiviä Tamminiemessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lehtinen on pannut peliin kertojan lahjojensa lisäksi koko historiantuntemuksensa ja näkemyksensä tuon ajan politiikasta. Jotenkin tuntuu, että mukaan olisi tarttunut jotain myös Kjell Westön Finlandia-palkitusta romaanista Missä kuljimme kerran.

Sekä Lehtisen että Westön kirjoissa on tärkeä rooli yhteiskuntaluokkien törmäyksellä ja molemmissa romaaneissa ylemmässä luokassa on mukana paljon suomenruotsalaisia. Luokkien sijaan Lehtinen kuitenkin puhuu useimmiten säädyistä.

Jos oikein tarkasti Lehtisen keitosta maistelee, niin voi kuvitella löytävänsä vaikutteita myös Jari Tervon uudemmasta tuotannosta. Lehtisen ei kuitenkaan tarvitse Tervon tapaan keksiä itse omituisia uudissanoja lukijoita hurmatakseen.

”Pitkä Roisto” ja
vallankaappaus

Lehtisen kirjan sankari on duunaritaustainen sotasankari Toivo Ahola, jolle rintamalla esitettiin Mannerheim-ristiäkin, mutta äkkinäinen rauhan tulo jätti miehen rintapielen vähäisempien mitalien komistamaksi.

Aholasta tulee nousukas kahdessakin mielessä: hän nai ylemmästä säädystä ja ponnistelee kirvesmiehestä rakennusmestariksi ja lopulta suurehkon rakennusyrityksen johtajaksi.

Kirjassa eletään jälleenrakennuksen Suomea, jossa sosialidemokraatit ja kommunistit käyvät työpaikoilla ja ay-liikkeessä ankaraa taistelua. Kohti parempia piirejä kapuava Ahola valitsee puolensa käydessään kommunistien mielenosoituksessa Hakaniementorilla.

Ahola päättää, että hän ei kuulu noiden synkkäkatseisten, pahalle haisevien, sänkinaamaisten ja katkeroituneiden tyyppien joukkoon, vaan päätyy sosiaalidemokraatiksi.

Romaanissa sivutaan myös kommunistien väitettyä vallankaappausyritystä 1948. Lehtinen tukeutuu Suomen Sosialidemokraatissa 25.4.1948 julkaistuun propagandajuttuun ”Vallankaappaus, josta ei tullut mitään”. Tästä tarinasta hän lainaa romaaniinsa kumousta tekemään tulossa olleet synkkäkatseiset miehet pitkine paketteineen.

Väitöskirjassaan Lehtinen toteaa Sosialidemokraatin jutusta:

”Lukija jäi käsitykseen, että kommunisteilla oli valmiina suunnitelma kaapata valta. Varjonen ja kumppanit olivat odottaneet provokaationsa, kunnes yya-sopimus oli allekirjoitettu.”

Romaaninsa lukijan Lehtinen jättää samaan käsitykseen.

SDP:ssä Ahola pääsee jopa puolueen mahtimiesten tuntumaan; kirjassa vilahtelevat muun muassa Väinö Leskinen, Unto ”Pitkä Roisto” Varjonen ja Olavi Lindblom, mutta oikeastaan vain niminä.

Lehtisen mukaan hänen sankarilleen kehittyy ”sosialidemokraattinen omatunto”

Kun maailma
iskee takaisin

Aluksi Aholan rakennusbisneksetkin tuntuvat sujuvan hyvin, mutta ei aikaakaan kun maailma iskee takaisin. Rahaa tulee ja menee. Kateelliset kilpailijat tekevät kaikkensa kaataakseen uuden tulokkaan ja onnistuvat. Edessä on konkurssi.

Mutta samalla alkaa myös suhde vaimoon tökkiä. Ahola käy vieraissa, kun se näyttää kuuluvan alan miesten normaaliin rutiiniin. Vaimo vastaa samalla mitalla ja kun se vihdoin paljastuu, niin pahinta on se, että paremmista piireistä lähtöisin olevan vaimon salarakas osoittautuu kommunistiksi – vieläpä salonkikommunistiksi.

Eikä tässä vielä kaikki. sillä Aholan toiseen lapseen iskee tuon ajan pelätty tauti: lapsihalvaus, johon parannuskeinoa ei löydy.

Demarinäkökulmasta suurin mörkö Aholan taistelutantereena olevassa Suomessa on yhden äänen enemmistöllä presidentiksi valittu Urho Kekkonen, jonka rakastajatarkin käväisee Lehtisen romaanissa.

Kirja on ketterästi kirjoitettu; sitä hotkii mielellään. Jännittävyydessä se ei taida yltää aivan tekijän väitöskirjan tasolle, mutta aina silloin tällöin hyppää lukijan iloksi esille myös humoristi Lehtinen härskeine juttuineen.

Vähän väliä kirjoittaja kuitenkin ryhtyy setämäiseen selittelyyn, joka hieman runtelee lukunautintoa, mutta niinhän teki Väinö Linnakin.

Lasse Lehtinen jättää kirjansa yllättävään tilanteeseen, joten jatkoa jää odottamaan.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

Helena Immonen ottaa Pronssiyössä kaiken irti maailmanpolitiikan häiriötilasta

Ylimaallinen mysteeri Jehki on loistavalta tunnelman luojalta Tuire Malmstedtilta tähän asti suurin saavutus

Tapani Bagge avaa Shanghain ennustuksessa uuden kioskikirjavuosistaan muistuttavan sarjan

Uusimmat

Himalajan vuoristo on lumileopardien elinympäristöä Keski-Aasian vuoriston ohella. Vaarantunut laji elää 500–5 800 metrin korkeudessa eikä näyttäydy helposti.

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

Buenos Airesin kaupunginhallituksen mainosjuliste, jossa esitellään katukauppiaiden häätämistä ja ”lain ja järjestyksen” politiikkaa.

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

Rohingyapakolainen osoittaa maanvyörymää, joka tappoi viime kuussa kaksi Abdu Rozorkin tytärtä ja näiden kaksi lasta perheen bambusuojassa pakolaisleirillä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa.

Rohingyat pakenivat sotaa Bangladeshiin – nyt maavyöryt ja tulvat uhkaavat pakolaisleireillä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raportti: Suomi on siirtynyt uuteen eriarvoisuuden aikaan – hallitus vie köyhimmiltä tonnin ja antaa rikkaimmille kaksi lisää

 
02

Koskela syyttää Orpon hallitusta vedätyksestä: ”Isoimman hinnan maksavat lapset ja lapsiperheet”

 
03

Segregaatio syvenee Suomessa, eikä politiikalla tunnu olevan keinoja pysäyttää kehitystä – Kun alueiden väestö eriytyy, eriytyy koulukin

 
04

Neljä nostoa elokuun kannatusmittauksista – ”Syksyn rytmin asettavat talousennusteet”

 
05

Kaleva: Merja Kyllönen ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miten pitkän linjan sote-asiantuntija päätyi leikkauksiin? – Vasemmiston Lohikoski hämmästelee demarin leikkausintoa

21.08.2026

Vasemmistosta tyrmäys Lindénin sote-leikkurille: ”Katin kontit”

21.08.2026

A-klinikkasäätiö aloittaa muutosneuvottelut avustusleikkausten vuoksi

20.08.2026

”Globaalin etelän rautanyrkki” BRICS haluaa näyttää yhtenäiseltä, mutta jäsenmaat vetävät eri suuntiin – ”Kyse ei ole aidosti yhtenäisestä solidaarisuusryhmästä”

20.08.2026

Neljä nostoa elokuun kannatusmittauksista – ”Syksyn rytmin asettavat talousennusteet”

19.08.2026

Koskela syyttää Orpon hallitusta vedätyksestä: ”Isoimman hinnan maksavat lapset ja lapsiperheet”

18.08.2026

Espoo teki 110 miljoonan huipputuloksen – silti yt-neuvottelut alkavat

18.08.2026

Raportti: Suomi on siirtynyt uuteen eriarvoisuuden aikaan – hallitus vie köyhimmiltä tonnin ja antaa rikkaimmille kaksi lisää

18.08.2026

Kaleva: Merja Kyllönen ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin

17.08.2026

Segregaatio syvenee Suomessa, eikä politiikalla tunnu olevan keinoja pysäyttää kehitystä – Kun alueiden väestö eriytyy, eriytyy koulukin

17.08.2026

Chilen diktatuurin uhrit vaarassa unohtua

16.08.2026

Helena Immonen ottaa Pronssiyössä kaiken irti maailmanpolitiikan häiriötilasta

16.08.2026

Intian koulutuskriisi toi opiskelijat kaduille – ministerin ero on vasta alkua

16.08.2026

Ylimaallinen mysteeri Jehki on loistavalta tunnelman luojalta Tuire Malmstedtilta tähän asti suurin saavutus

15.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset