KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sankarille kasvaa demarin omatunto

Jukka Parkkari
31.10.2008 9.00

Lasse Lehtinen: Siivetönnä en voi lentää. WSOY 2008, sivuja 461.

Europarlamentaarikkona viime vuodet hääränneellä monitoimimies Lasse Lehtisellä on jo ennestään laaja kirjallinen tuotanto, mutta hän ei ole juuri rehvastellut kirjailijan tittelillä, vaan sanonut olevansa lähinnä toimittaja.

Lehtisen tunnetuinta kansien väliin pistettyä tekstiä lienevät humoristiset teokset, joita ainakin minä pidän hauskempina kuin esimerkiksi Arto Paasilinnan kirjoja. Ehkä Bryssel ja vuonna 2002 valmistunut poliittisen historian alaan kuulunut väitöskirja Aatosta jaloa ja alhaista mieltä ovat vakavoittaneet Lehtistä niin, että nyt hän on ottanut kirjoittaakseen suuren yhteiskunnallinen kehitysromaanin.

Sen ensimmäinen osa Siivetönnä en voi lentää on nyt ilmestynyt. Siinä käydään läpi maamme historiaa sodan jälkeisistä niin sanotuista vaaran vuosista aina aikaan, jolloin presidentti Urho Kekkonen vonkaili voimiensa päiviä Tamminiemessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lehtinen on pannut peliin kertojan lahjojensa lisäksi koko historiantuntemuksensa ja näkemyksensä tuon ajan politiikasta. Jotenkin tuntuu, että mukaan olisi tarttunut jotain myös Kjell Westön Finlandia-palkitusta romaanista Missä kuljimme kerran.

Sekä Lehtisen että Westön kirjoissa on tärkeä rooli yhteiskuntaluokkien törmäyksellä ja molemmissa romaaneissa ylemmässä luokassa on mukana paljon suomenruotsalaisia. Luokkien sijaan Lehtinen kuitenkin puhuu useimmiten säädyistä.

Jos oikein tarkasti Lehtisen keitosta maistelee, niin voi kuvitella löytävänsä vaikutteita myös Jari Tervon uudemmasta tuotannosta. Lehtisen ei kuitenkaan tarvitse Tervon tapaan keksiä itse omituisia uudissanoja lukijoita hurmatakseen.

”Pitkä Roisto” ja
vallankaappaus

Lehtisen kirjan sankari on duunaritaustainen sotasankari Toivo Ahola, jolle rintamalla esitettiin Mannerheim-ristiäkin, mutta äkkinäinen rauhan tulo jätti miehen rintapielen vähäisempien mitalien komistamaksi.

Aholasta tulee nousukas kahdessakin mielessä: hän nai ylemmästä säädystä ja ponnistelee kirvesmiehestä rakennusmestariksi ja lopulta suurehkon rakennusyrityksen johtajaksi.

Kirjassa eletään jälleenrakennuksen Suomea, jossa sosialidemokraatit ja kommunistit käyvät työpaikoilla ja ay-liikkeessä ankaraa taistelua. Kohti parempia piirejä kapuava Ahola valitsee puolensa käydessään kommunistien mielenosoituksessa Hakaniementorilla.

Ahola päättää, että hän ei kuulu noiden synkkäkatseisten, pahalle haisevien, sänkinaamaisten ja katkeroituneiden tyyppien joukkoon, vaan päätyy sosiaalidemokraatiksi.

Romaanissa sivutaan myös kommunistien väitettyä vallankaappausyritystä 1948. Lehtinen tukeutuu Suomen Sosialidemokraatissa 25.4.1948 julkaistuun propagandajuttuun ”Vallankaappaus, josta ei tullut mitään”. Tästä tarinasta hän lainaa romaaniinsa kumousta tekemään tulossa olleet synkkäkatseiset miehet pitkine paketteineen.

Väitöskirjassaan Lehtinen toteaa Sosialidemokraatin jutusta:

”Lukija jäi käsitykseen, että kommunisteilla oli valmiina suunnitelma kaapata valta. Varjonen ja kumppanit olivat odottaneet provokaationsa, kunnes yya-sopimus oli allekirjoitettu.”

Romaaninsa lukijan Lehtinen jättää samaan käsitykseen.

SDP:ssä Ahola pääsee jopa puolueen mahtimiesten tuntumaan; kirjassa vilahtelevat muun muassa Väinö Leskinen, Unto ”Pitkä Roisto” Varjonen ja Olavi Lindblom, mutta oikeastaan vain niminä.

Lehtisen mukaan hänen sankarilleen kehittyy ”sosialidemokraattinen omatunto”

Kun maailma
iskee takaisin

Aluksi Aholan rakennusbisneksetkin tuntuvat sujuvan hyvin, mutta ei aikaakaan kun maailma iskee takaisin. Rahaa tulee ja menee. Kateelliset kilpailijat tekevät kaikkensa kaataakseen uuden tulokkaan ja onnistuvat. Edessä on konkurssi.

Mutta samalla alkaa myös suhde vaimoon tökkiä. Ahola käy vieraissa, kun se näyttää kuuluvan alan miesten normaaliin rutiiniin. Vaimo vastaa samalla mitalla ja kun se vihdoin paljastuu, niin pahinta on se, että paremmista piireistä lähtöisin olevan vaimon salarakas osoittautuu kommunistiksi – vieläpä salonkikommunistiksi.

Eikä tässä vielä kaikki. sillä Aholan toiseen lapseen iskee tuon ajan pelätty tauti: lapsihalvaus, johon parannuskeinoa ei löydy.

Demarinäkökulmasta suurin mörkö Aholan taistelutantereena olevassa Suomessa on yhden äänen enemmistöllä presidentiksi valittu Urho Kekkonen, jonka rakastajatarkin käväisee Lehtisen romaanissa.

Kirja on ketterästi kirjoitettu; sitä hotkii mielellään. Jännittävyydessä se ei taida yltää aivan tekijän väitöskirjan tasolle, mutta aina silloin tällöin hyppää lukijan iloksi esille myös humoristi Lehtinen härskeine juttuineen.

Vähän väliä kirjoittaja kuitenkin ryhtyy setämäiseen selittelyyn, joka hieman runtelee lukunautintoa, mutta niinhän teki Väinö Linnakin.

Lasse Lehtinen jättää kirjansa yllättävään tilanteeseen, joten jatkoa jää odottamaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään