KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sankarille kasvaa demarin omatunto

Jukka Parkkari
31.10.2008 9.00
Fediverse-instanssi:

Lasse Lehtinen: Siivetönnä en voi lentää. WSOY 2008, sivuja 461.

Europarlamentaarikkona viime vuodet hääränneellä monitoimimies Lasse Lehtisellä on jo ennestään laaja kirjallinen tuotanto, mutta hän ei ole juuri rehvastellut kirjailijan tittelillä, vaan sanonut olevansa lähinnä toimittaja.

Lehtisen tunnetuinta kansien väliin pistettyä tekstiä lienevät humoristiset teokset, joita ainakin minä pidän hauskempina kuin esimerkiksi Arto Paasilinnan kirjoja. Ehkä Bryssel ja vuonna 2002 valmistunut poliittisen historian alaan kuulunut väitöskirja Aatosta jaloa ja alhaista mieltä ovat vakavoittaneet Lehtistä niin, että nyt hän on ottanut kirjoittaakseen suuren yhteiskunnallinen kehitysromaanin.

Sen ensimmäinen osa Siivetönnä en voi lentää on nyt ilmestynyt. Siinä käydään läpi maamme historiaa sodan jälkeisistä niin sanotuista vaaran vuosista aina aikaan, jolloin presidentti Urho Kekkonen vonkaili voimiensa päiviä Tamminiemessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lehtinen on pannut peliin kertojan lahjojensa lisäksi koko historiantuntemuksensa ja näkemyksensä tuon ajan politiikasta. Jotenkin tuntuu, että mukaan olisi tarttunut jotain myös Kjell Westön Finlandia-palkitusta romaanista Missä kuljimme kerran.

Sekä Lehtisen että Westön kirjoissa on tärkeä rooli yhteiskuntaluokkien törmäyksellä ja molemmissa romaaneissa ylemmässä luokassa on mukana paljon suomenruotsalaisia. Luokkien sijaan Lehtinen kuitenkin puhuu useimmiten säädyistä.

Jos oikein tarkasti Lehtisen keitosta maistelee, niin voi kuvitella löytävänsä vaikutteita myös Jari Tervon uudemmasta tuotannosta. Lehtisen ei kuitenkaan tarvitse Tervon tapaan keksiä itse omituisia uudissanoja lukijoita hurmatakseen.

”Pitkä Roisto” ja
vallankaappaus

Lehtisen kirjan sankari on duunaritaustainen sotasankari Toivo Ahola, jolle rintamalla esitettiin Mannerheim-ristiäkin, mutta äkkinäinen rauhan tulo jätti miehen rintapielen vähäisempien mitalien komistamaksi.

Aholasta tulee nousukas kahdessakin mielessä: hän nai ylemmästä säädystä ja ponnistelee kirvesmiehestä rakennusmestariksi ja lopulta suurehkon rakennusyrityksen johtajaksi.

Kirjassa eletään jälleenrakennuksen Suomea, jossa sosialidemokraatit ja kommunistit käyvät työpaikoilla ja ay-liikkeessä ankaraa taistelua. Kohti parempia piirejä kapuava Ahola valitsee puolensa käydessään kommunistien mielenosoituksessa Hakaniementorilla.

Ahola päättää, että hän ei kuulu noiden synkkäkatseisten, pahalle haisevien, sänkinaamaisten ja katkeroituneiden tyyppien joukkoon, vaan päätyy sosiaalidemokraatiksi.

Romaanissa sivutaan myös kommunistien väitettyä vallankaappausyritystä 1948. Lehtinen tukeutuu Suomen Sosialidemokraatissa 25.4.1948 julkaistuun propagandajuttuun ”Vallankaappaus, josta ei tullut mitään”. Tästä tarinasta hän lainaa romaaniinsa kumousta tekemään tulossa olleet synkkäkatseiset miehet pitkine paketteineen.

Väitöskirjassaan Lehtinen toteaa Sosialidemokraatin jutusta:

”Lukija jäi käsitykseen, että kommunisteilla oli valmiina suunnitelma kaapata valta. Varjonen ja kumppanit olivat odottaneet provokaationsa, kunnes yya-sopimus oli allekirjoitettu.”

Romaaninsa lukijan Lehtinen jättää samaan käsitykseen.

SDP:ssä Ahola pääsee jopa puolueen mahtimiesten tuntumaan; kirjassa vilahtelevat muun muassa Väinö Leskinen, Unto ”Pitkä Roisto” Varjonen ja Olavi Lindblom, mutta oikeastaan vain niminä.

Lehtisen mukaan hänen sankarilleen kehittyy ”sosialidemokraattinen omatunto”

Kun maailma
iskee takaisin

Aluksi Aholan rakennusbisneksetkin tuntuvat sujuvan hyvin, mutta ei aikaakaan kun maailma iskee takaisin. Rahaa tulee ja menee. Kateelliset kilpailijat tekevät kaikkensa kaataakseen uuden tulokkaan ja onnistuvat. Edessä on konkurssi.

Mutta samalla alkaa myös suhde vaimoon tökkiä. Ahola käy vieraissa, kun se näyttää kuuluvan alan miesten normaaliin rutiiniin. Vaimo vastaa samalla mitalla ja kun se vihdoin paljastuu, niin pahinta on se, että paremmista piireistä lähtöisin olevan vaimon salarakas osoittautuu kommunistiksi – vieläpä salonkikommunistiksi.

Eikä tässä vielä kaikki. sillä Aholan toiseen lapseen iskee tuon ajan pelätty tauti: lapsihalvaus, johon parannuskeinoa ei löydy.

Demarinäkökulmasta suurin mörkö Aholan taistelutantereena olevassa Suomessa on yhden äänen enemmistöllä presidentiksi valittu Urho Kekkonen, jonka rakastajatarkin käväisee Lehtisen romaanissa.

Kirja on ketterästi kirjoitettu; sitä hotkii mielellään. Jännittävyydessä se ei taida yltää aivan tekijän väitöskirjan tasolle, mutta aina silloin tällöin hyppää lukijan iloksi esille myös humoristi Lehtinen härskeine juttuineen.

Vähän väliä kirjoittaja kuitenkin ryhtyy setämäiseen selittelyyn, joka hieman runtelee lukunautintoa, mutta niinhän teki Väinö Linnakin.

Lasse Lehtinen jättää kirjansa yllättävään tilanteeseen, joten jatkoa jää odottamaan.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hyvin rakennettu päähenkilö ilahduttaa Suvi Erikssonin vähän junnaavassa esikoisdekkarissa Linnan varjossa

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

Uusimmat

Hyvin rakennettu päähenkilö ilahduttaa Suvi Erikssonin vähän junnaavassa esikoisdekkarissa Linnan varjossa

Tekoälyjournalismi ei naurata Jussi Ahokasta.

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

Venezuelan sotilaat puuttuvat laittomaan kullankaivuuseen El Toriton esiintymällä Carabobon osavaltiossa vuonna 2018. Kullan louhinnan lisäksi kaivosala suuntaa nyt huomionsa harvinaisiin maametalleihin.

Venezuelan viidakossa käydään sotaa mineraaleista

Polisii tutkii Valkoinen vappu -tapahtumassa Tampereella tehtyä pahoinpitelyä.

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

 
02

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

 
03

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

 
04

Jopa kymmenvuotiaat skinhead-porukoissa – Meriluoto vaatii aikuisia puuttumaan ilmiön syihin

 
05

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Jokelainen: Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule

06.05.2026

Finnwatch: Pakettirallia saatiin, kun pakettirallia tilattiin – sääntely suosii ulkomaisia verkkoalustoja

06.05.2026

Olisiko aika myöntää, että USA:han ei voi enää luottaa? Koskela moittii hallituksen selontekoa

05.05.2026

Rehellinen keskustelu sotilasliittojen haasteista on niiden elinehto

05.05.2026

Jopa kymmenvuotiaat skinhead-porukoissa – Meriluoto vaatii aikuisia puuttumaan ilmiön syihin

04.05.2026

Jessi Jokelainen: Oikeusvaltiosta ei ole varaa leikata

04.05.2026

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

04.05.2026

Suojattomat sijoitetut – hatkaaminen ei lopu, ellei lapsia kuunnella sen syistä

04.05.2026

Orjien jälkeläiset taistelevat maanomistusoikeuksista Amazonin sademetsissä

04.05.2026

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

03.05.2026

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

03.05.2026

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

02.05.2026

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

02.05.2026

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset