KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Inhimillisen koneen erehdys

ANNI-HELENA LEPPÄLÄ
7.11.2008 9.00

Jeremy Clarkson: Se ei ole vain kone. Suomentanut: Risto K. Träff. Atena 2008. 205 sivua.

Jokainen moponsa, autonsa tai leivänpaahtimensa nimennyt tietää mistä on kyse. Kun ajopeli ei enää olekaan ”se” vaan ”hän”, ja sillä ihan oikeasti on tunteita.

Top Gear -ohjelmasta tuttu Jeremy Clarkson on tehnyt ”sielukkaista” koneista tietokirjan. Jos kaikki tietokirjat olisivat samanlaisia kuin Clarksonin Se ei ole vain kone, olisimme lukeneet läksyjäkin uutterammin.

Clarksonin teos on ratkiriemukas ja täynnä faktoja, joita ilman eläminen on mahdollista, mutta epätyydyttävää. Epäilemättä kirja on suunnattu pääasiallisesti miehille. Siinä oleva huumori on sangen miehistä ja monet kielikuvat myös.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun konemania iskee, se tuskin kovin tarkasti sukupuolta katsoo. Se ei ole vain kone onkin aivan hykerryttävää luettavaa jokaiselle koneisiin hurahtaneelle.

Maalla

Clarkson on taatusti päässyt katsomaan ja kokeilemaan suurta osaa sellaisista koneista, joista muut näkevät vain märkiä unia. Näistä koneista hän sitten on valinnut kirjaansa 21 inhimillisintä.

Koneen inhimillisyys syntyy mitä suurimmissa määrin sen haavoittuvuudesta.

Loistavien voittojen takaa on luettavissa myös suuria tappioita. Joissakin tapauksissa näkyvät voitot jäivät kokonaan saavuttamatta.

Näitä sielukkaita vempeleitä löytyy kaikkialta, muutamat niistä kulkevat maata pitkin. Kuten vaikkapa Rolls-Royce, Alfa Romeo 166 ja GT40.

Rolls on tapaus, joka tuskin kaipaa selityksiä tuekseen. Clarkson sanoo, että autojen inhimillisyys syntyy pääosin siitä, että joku aivan oikea ihminen on unelmoinut koko ikänsä sen tekemisestä. Historia ei tunne Kakuei Datsunia, joka olisi lapsesta lähtien haaveillut kahdella matkamittarilla varustellusta autosta. Mutta Rolls, kaikki tietävät sen olevan Sir Henry Roycen ykköslapsi.

Alfa Romeo 166, ei ole autona ehkä mitenkään kummoinen. Se kulkee joltisestikin, mutta etuvetoisuuden vuoksi ohjaaminen jää lähinnä ylempien voimien haltuun. Vaikka 166 onkin ajokkina kehno, on se muutoin tyylikäs – juuri sellainen auto, joka kuuluisi Eurooppalaisen linnan pihaan, kuten Jeremy Clarkson unelmoi.

Sitten meillä on tietysti GT40, Ford joka voitti Ferrarin. Neljä kertaa peräkkäin. Tällaisella Fordilla todellakin täytyy olla jotain, jota voimme sieluksi kuvailla. Yhtä helppoa on yhtyä herra Clarksonin tuskaan, joka aiheutui siitä, että hänen jalkansa eivät tämän lapsuuden sankarin sisäpuolelle mahtuneet.

Merellä

Maailman kauneimmaksi esineeksi Clarkson rankkaa vuoden 1965 Riva Aquarama -pikaveneen. Aquarama on puuvene ajalta jolloin muovi oli in. Aquarama nousikin 70-luvulla jetset-elämän symboliksi. Tämä vene on myös säilyttänyt arvonsa, se nimittäin maksaa edelleen saman verran kuin uutena.

Vakaasta ja kaatumattomasta Aquaramasta on jonkinmoinen loikkaus sukellusveneisiin, jotka myös kuuluvat Jeremy Clarksonin ihannoimiin kohteisiin.

”Sukellusveneissä kaikkein kiehtovinta on salaperäisyys: niiden kyky käydä luihua sotaa”, kuten herra asian itse ilmaisee.

Erityisen hauskasti tietoa tarjoaa kirjan kohta, jossa käydään läpi Englannin ja Saksan 40-luvun kilpavarustelua sukellusveneiden osalta.

Lisäksi merellä kelluu kaupunki. Se painaa liki 100 000 tonnia, on korkea kuin 24 kerroksinen rakennus, voi kuljettaa mukanaan 90 lentokonetta ja sen vuoden käyttökulut ovat rapsakat 400 miljoonaa euroa.

Kaupungista löytyvät kaupat, kampaamot, elokuvateatterit, pankit, sairaalat, sanomalehdet ja oma televisioasema.

Kyseessä on lentotukialus Eisenhower. Se on laiva, ydinvoimala, lentokenttä ja sotaväline samaan aikaan.

Tietysti voidaan miettiä, kuka laittaisi ydinreaktorin keskelle kaupunkia? Joka tapauksessa tässä kaupungissa elää 5 000 ihmistä.

Clarksonin mukaan siitä ei kuitenkaan ole epäilystäkään, etteikö Eisenhowerin atomisydämestä löytyisi sielu.

Ilmassa

Jos USS Enterprise ja Millennium Falcon taistelisivat niin kumpi voittaisi?

Star Trekin Enterprise on kone viimeistä piirtoa myöten. Se käyttäytyy kuin kone, kun se menee rikki rakennetaan uusi tilalle.

Star Warsin Millennium Falcon sitä vastoin on mitä suurimmassa määrin inhimillinen, sitä ei voitaisi koskaan korvata. Falcon pelastaa miehistönsä pulasta, kun Enterprisen miehistö pelastaa itse itsensä. Alus, jonka esikuvana on ollut hampurilainen ja yksi oliivi, on taatusti yksi sielukkaimmista koneista.

Aikoinaan taivasta kyntivät urhoollisimmat ja samalla toivottomimmat koskaan rakennetut koneet – Zeppeliinit. Näillä pommikoneiksi rakennetuilla vempaimilla oli muutamia pikku puutteita. Niillä navigoitiin siten, että ne olivat aina kilometrien päässä oikeasta kurssistaan, eikä niillä ollut juuri lainkaan kantovoimaa.

Zeppeliinien oli tarkoitus synnyttää pelkoa ja kauhua, mutta ne saivat osakseen enemmänkin ihastusta – jopa keskellä sotaa. Zeppeliinit ovat myös historiamme ensimmäinen kone, jolla on raportoitu olevan sielu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään