Jeremy Clarkson: Se ei ole vain kone. Suomentanut: Risto K. Träff. Atena 2008. 205 sivua.
Jokainen moponsa, autonsa tai leivänpaahtimensa nimennyt tietää mistä on kyse. Kun ajopeli ei enää olekaan ”se” vaan ”hän”, ja sillä ihan oikeasti on tunteita.
Top Gear -ohjelmasta tuttu Jeremy Clarkson on tehnyt ”sielukkaista” koneista tietokirjan. Jos kaikki tietokirjat olisivat samanlaisia kuin Clarksonin Se ei ole vain kone, olisimme lukeneet läksyjäkin uutterammin.
Clarksonin teos on ratkiriemukas ja täynnä faktoja, joita ilman eläminen on mahdollista, mutta epätyydyttävää. Epäilemättä kirja on suunnattu pääasiallisesti miehille. Siinä oleva huumori on sangen miehistä ja monet kielikuvat myös.
Kun konemania iskee, se tuskin kovin tarkasti sukupuolta katsoo. Se ei ole vain kone onkin aivan hykerryttävää luettavaa jokaiselle koneisiin hurahtaneelle.
Maalla
Clarkson on taatusti päässyt katsomaan ja kokeilemaan suurta osaa sellaisista koneista, joista muut näkevät vain märkiä unia. Näistä koneista hän sitten on valinnut kirjaansa 21 inhimillisintä.
Koneen inhimillisyys syntyy mitä suurimmissa määrin sen haavoittuvuudesta.
Loistavien voittojen takaa on luettavissa myös suuria tappioita. Joissakin tapauksissa näkyvät voitot jäivät kokonaan saavuttamatta.
Näitä sielukkaita vempeleitä löytyy kaikkialta, muutamat niistä kulkevat maata pitkin. Kuten vaikkapa Rolls-Royce, Alfa Romeo 166 ja GT40.
Rolls on tapaus, joka tuskin kaipaa selityksiä tuekseen. Clarkson sanoo, että autojen inhimillisyys syntyy pääosin siitä, että joku aivan oikea ihminen on unelmoinut koko ikänsä sen tekemisestä. Historia ei tunne Kakuei Datsunia, joka olisi lapsesta lähtien haaveillut kahdella matkamittarilla varustellusta autosta. Mutta Rolls, kaikki tietävät sen olevan Sir Henry Roycen ykköslapsi.
Alfa Romeo 166, ei ole autona ehkä mitenkään kummoinen. Se kulkee joltisestikin, mutta etuvetoisuuden vuoksi ohjaaminen jää lähinnä ylempien voimien haltuun. Vaikka 166 onkin ajokkina kehno, on se muutoin tyylikäs – juuri sellainen auto, joka kuuluisi Eurooppalaisen linnan pihaan, kuten Jeremy Clarkson unelmoi.
Sitten meillä on tietysti GT40, Ford joka voitti Ferrarin. Neljä kertaa peräkkäin. Tällaisella Fordilla todellakin täytyy olla jotain, jota voimme sieluksi kuvailla. Yhtä helppoa on yhtyä herra Clarksonin tuskaan, joka aiheutui siitä, että hänen jalkansa eivät tämän lapsuuden sankarin sisäpuolelle mahtuneet.
Merellä
Maailman kauneimmaksi esineeksi Clarkson rankkaa vuoden 1965 Riva Aquarama -pikaveneen. Aquarama on puuvene ajalta jolloin muovi oli in. Aquarama nousikin 70-luvulla jetset-elämän symboliksi. Tämä vene on myös säilyttänyt arvonsa, se nimittäin maksaa edelleen saman verran kuin uutena.
Vakaasta ja kaatumattomasta Aquaramasta on jonkinmoinen loikkaus sukellusveneisiin, jotka myös kuuluvat Jeremy Clarksonin ihannoimiin kohteisiin.
”Sukellusveneissä kaikkein kiehtovinta on salaperäisyys: niiden kyky käydä luihua sotaa”, kuten herra asian itse ilmaisee.
Erityisen hauskasti tietoa tarjoaa kirjan kohta, jossa käydään läpi Englannin ja Saksan 40-luvun kilpavarustelua sukellusveneiden osalta.
Lisäksi merellä kelluu kaupunki. Se painaa liki 100 000 tonnia, on korkea kuin 24 kerroksinen rakennus, voi kuljettaa mukanaan 90 lentokonetta ja sen vuoden käyttökulut ovat rapsakat 400 miljoonaa euroa.
Kaupungista löytyvät kaupat, kampaamot, elokuvateatterit, pankit, sairaalat, sanomalehdet ja oma televisioasema.
Kyseessä on lentotukialus Eisenhower. Se on laiva, ydinvoimala, lentokenttä ja sotaväline samaan aikaan.
Tietysti voidaan miettiä, kuka laittaisi ydinreaktorin keskelle kaupunkia? Joka tapauksessa tässä kaupungissa elää 5 000 ihmistä.
Clarksonin mukaan siitä ei kuitenkaan ole epäilystäkään, etteikö Eisenhowerin atomisydämestä löytyisi sielu.
Ilmassa
Jos USS Enterprise ja Millennium Falcon taistelisivat niin kumpi voittaisi?
Star Trekin Enterprise on kone viimeistä piirtoa myöten. Se käyttäytyy kuin kone, kun se menee rikki rakennetaan uusi tilalle.
Star Warsin Millennium Falcon sitä vastoin on mitä suurimmassa määrin inhimillinen, sitä ei voitaisi koskaan korvata. Falcon pelastaa miehistönsä pulasta, kun Enterprisen miehistö pelastaa itse itsensä. Alus, jonka esikuvana on ollut hampurilainen ja yksi oliivi, on taatusti yksi sielukkaimmista koneista.
Aikoinaan taivasta kyntivät urhoollisimmat ja samalla toivottomimmat koskaan rakennetut koneet – Zeppeliinit. Näillä pommikoneiksi rakennetuilla vempaimilla oli muutamia pikku puutteita. Niillä navigoitiin siten, että ne olivat aina kilometrien päässä oikeasta kurssistaan, eikä niillä ollut juuri lainkaan kantovoimaa.
Zeppeliinien oli tarkoitus synnyttää pelkoa ja kauhua, mutta ne saivat osakseen enemmänkin ihastusta – jopa keskellä sotaa. Zeppeliinit ovat myös historiamme ensimmäinen kone, jolla on raportoitu olevan sielu.
uutiskirje 
