Hallitus reagoi vihdoin tiistaina huonontuneisiin suhdanne-ennusteisiin ja korjasi syyskuussa annettua ensi vuoden talousarvioesitystään. Hallitus on joutunut ottamaan niin sanotusti lusikan kauniiseen käteen, sillä talouskasvu hidastuu nyt sitä vauhtia, että nopeasti on tehtävä jotakin.
Rohkeutta hallituksella ei kuitenkaan riittänyt korjata jo aiemmin tehtyjä verokevennyksiä vähemmän suurituloisia suosiviksi. Nyt hallituksella olisi ollut luonteva hetki kohdentaa veroalea paremmin kulutusta elvyttävään suuntaan.
Lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jokapäiväistä kuultavaa. Työttömien ihmisten määrä on kasvussa. Hallitukselle pitääkin antaa tunnustusta siitä, että se ryhtyy elvyttäviin toimiin. Kun verotulot tässä suhdannetilanteessa vähenevät, niin myös lainanotto on ymmärrettävää. Erityisesti kuntataloudessa edessä ovat kovat ajat.
Hallitus toimii oikein, kun se panostaa rahaa erilaiseen rakentamiseen. Valitettavaa sitä vastoin on, ettei uusia tie- tai ratahankkeita aloiteta eikä jo sovittuja hankkeita aikaisteta. Periaateratkaisu ulottaa vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistysavustus koko maahan kohdistuu sitä vastoin oikeaan hetkeen. Esityksen yksityiskohdat onkin syytä päättää viivyttelemättä.
Vihdoin hallitus uskaltaa koskea myös alkoholiveroon pitkän jahkailun jälkeen, vaikka tietoa lisääntyneistä alkoholin aiheuttamista haitoista on ollut käytettävissä jo kauan ja runsaasti. Käytännössä eri alkoholituotteiden hinnat nousisivat viitisen prosenttia. Sillä lienee ainakin väkevien osalta vaikutuksia kulutukseenkin, mutta se voi myös lisätä Viron-matkailua.
Hallitus päätti myös vetää pois eduskunnasta esityksensä sukupolvenvaihdosten verohuojennuksen laajentamisesta. Esitys tuskin olisi läpäissytkään perustuslakivaliokuntaa. Eriarvoistava esitys sai muutenkin kovaa arvostelua osakseen. Hallituksen muodostamisvaiheessa lobbarit käänsivät päähallituspuolueet verohuojennuksen taakse, mutta reaalitodellisuus osoittautuikin vähän toisenlaiseksi kuin mitä lobbarit tarjoilivat.
Rikkonainen puolue
Kuntavaaleissa perussuomalaiset rynnivät isolla joukolla valtuustoihin. Heti vaalien jälkeen monet politiikan kommentaattorit arvioivat, että puolueen valtuutetuilla voi olla vaikeuksia löytää yhtenäistä linjaa. Valtuustoihin valittiinkin perussuomalaisten listoilta monia sellaisia valtuutettuja, jotka ovat jo aiemmin istuneet valtuustoissa joko joidenkin muiden puolueiden tai erilaisten sitoutumattomien yhteenliittymien edustajina.
Voi olla, että moni äänestäjä kokee tulleensa petetyksi. Ensimmäinen hajoamissignaali tuli Turusta, jossa perussuomalaisena valtuuston valittu ehdokas on ilmoittanut siirtyvänsä kokoomukseen jo hyvissä ajoin ennen kuin uusi valtuusto edes on aloittanut työnsä, koska ”puolue tuntuu niin rikkonaiselta ja yhteistyökyvyttömältä”.
uutiskirje 
