Ammattiliittoja syytetään – useinkin vastoin parempaa tietoa – siitä, että ne ajavat vain jo muutenkin hyvin palkattujen jäsentensä etuja eivätkä välitä tuon taivaallista esimerkiksi pienillä ansioilla kitkuttelevista pätkätyöläisistä.
Pätkätöiden osuus on viime vuosien aikana ollut kasvussa. Pätkätyöntekijöiksi määritellään noin neljännes kaikista palkansaajista. Erityisesti uusista työsuhteista suurin osa on määräaikaisia tai osa-aikaisia.
Vaikka muuta väitetään, niin suomalainen ammattiyhdistysliike tekee koko ajan töitä myös pätkätyöläisten aseman parantamiseksi. Mitään suuria läpimurtoja ei viime vuosina ole saavutettu, mutta pieniä edistysaskeleita koko ajan.
Nyt on solmittu yksi periaatteellisesti merkittävä ja yleisemminkin suuntaa-antava pätkätyöläisiä koskeva sopimus. Mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajille on ensimmäistä kertaa säädetty yleissitovat työsuhteen ehdot ja minimipalkka. Vaikka alalla palkkaus sovitaan niin sanotun kappalekorvauksen perusteella, niin nyt sen lisäksi on sovittu myös yleissitovasta alan vähimmäispalkasta.
Mainosjakeluissa on käytetty paljon lapsityövoimaa. Vanhemmat opettavat lapsiaan vastikkeelliseen työtekoon. Jos lapsi ei jostain syytä jaksakaan lähteä kapuamaan kerrostalojen portaita, niin vanhemmat hoitavat urakan itse ja perustelevat sitä usein hyötyliikunnan saamisella. Jakeluja hoidetaan paljon myös urheiluseurojen kautta. Samoin jakelutyötä tekevät monet opiskelijat ja maahanmuuttajat.
Alan luonteesta ja juuri myös lapsityövoiman käytöstä johtuen jakelutyöstä maksettavat korvaukset ovat olleet alle kaiken arvostelun. Usein on saattanut käydä niin, että tunnin työstä on saanut hädin tuskin pari euroa, kun alalla ei ole ollut lainkaan työehtosopimuksen kautta määriteltyä minimipalkkaa.
Suorajakelualan yritysten liikevaihdon arvioidaan nousevan vuosittain lähes 85 miljoonaan euroon. Kyse onkin suuresta bisneksestä, jossa tuhansia pätkätyöläisiä, joista osa on kaiken lisäksi lapsia, riistetään surutta.
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on pystynyt merkittävään päänavaukseen. Sillä on myös suuri työmaa edessään, kun se joutuu valvomaan, että kaikki alalla toimivat jakeluyhtiöt noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta.
Vasta julkisuus auttoi
Helsingin sosiaalivirasto erotti yli 60 vuotta yhteistä elämää viettäneen pariskunnan ja pakotti heidän asumaan eri vanhainkodissa. Vasta julkisuus (Helsingin Sanomat 23.10.) ja siitä aiheutunut yleisön paine sai kaupungin miettimään sijoituksia uudelleen. Ilman aikuisten tyttäriensä aktiivisuutta pariskunta ei olisi nähdyt toisiaan enää vuosikausiin.
Pariskunnan läheiset yrittivät vuosikausia saada kaupunkia perumaan päätöksensä. Mikään ei kuitenkaan tehonnut kovakalloisiin byrokraatteihin. Tarvittiin julkisuuden paine.
Tämän tapauksen jälkeen varmasti moni miettii, kuinka paljon Helsingissä tai muualla on vastaavia tapauksia? Toivottavasti ei yhtäkään, vaikka se tuntuu hyvin epätodennäköiseltä.
uutiskirje 