Rypäleaseet kieltävä sopimus allekirjoitettiin keskiviikkona Oslossa. Yli sata maata on hyväksynyt kiellon. Maailman asemahteihin kuuluvat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät halua rypäleaseita kieltää – eikä pieni Suomi. Samaan joukkoon kuuluu myös Israel.
Isäntämaa Norja oli Dublinin sopimuksen ensimmäinen allekirjoittaja ja toisena sen hyväksyi maailman pommitetuimpana maana tunnettu Laos. Yhdysvallat pudotti Vietnamin sodan aikana Laosiin satoja miljoonia rypälepommeja.
Suomen poliittinen johto, niin hallitus kuin presidenttikin ovat sitä mieltä, että Suomen puolustaminen ei onnistu ilman rypäleaseita ja siksi maamme armeija ei voi niistä tässä vaiheessa luopua.
Pelkkää sanahelinää onkin se, että Suomi ilmoittaa periaatteellisella tasolla tukevansa ”sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä”. Tällainen toteamus on uskottava vasta sitten, kun Suomi allekirjoittaa kieltosopimukseen.
Rypäleaseiden uhreista ylivoimaisesti suurin osa on siviilejä ja ennen muuta lapsia, joita vammautuu tai kuolee rypäleammusten uhreina tuhansittain joka vuosi. Räjähtämättömät tytärammukset ovat vaarallisia kauan sotatoimien päättymisen jälkeenkin. Suomessa vakuutetaan, että meikäläiset rypäleaseet eivät vahingoita ketään. Niiden tarkoitus on toimia pelotteena mahdollisia maahantunkeutujia vastaan. Kaikki muut korvaavat järjestelmät tulevat armeijan mukaan liian kalliiksi.
Rypäleaseiden kieltosopimus on periaatteellisesti hyvin merkittävä. Varsinkin sopimuksen nyt myös allekirjoittava Iso-Britannia pyrkii keräämään mainetta ja kunniaa, sillä se on ollut Yhdysvaltojen ja Israelin ohella innokas rypäleammusten käyttäjämaa.
Kansainvälinen humanitaarinen laki kieltää umpimähkäisen aseellisen toiminnan. Rypäleaseiden käyttö on ristiriidassa tämänkin periaatteen kanssa.
Valitettavasti Suomi on sijoittanut itsensä vapaaehtoisesti rypäleasemaiden harvenevaan joukkoon. Oslon sopimukseen tosin pääsee mukaan myöhemminkin. Ovia ei suljeta.
Suomalainen rauhanliikekin on toivonut, että kyse olisi nyt vain aikalisästä, jonka hallitus on ottanut löytääkseen korvaavat ratkaisut eikä siitä, että Suomi aidosti puolustaisi tätä epäinhimillistä asetta.
Liikaa velkaa
Suomalaisten velkataakka on Rahoitustarkastuksen mukaan kasvanut huolestuttavan korkeaksi. Aika pahalta tilanne näyttääkin, jos nyt miltei joka viidennellä kotitaloudella asuntolainan hoitoon kuluu yli puolet käteen jäävistä tuloista. Pankit ovat viime vuosina antaneet rahaa aika huolettomasti. Pitkät laina-ajat ovat saattaneet hämätä joitakin velan ottajia. Yli puolet asuntolainoista onkin myönnetty yli 21 vuodeksi.
Pitkissä lainoissa korkojen osuus maksueristä on suhteessa varsin suuri ja korothan on maksuongelmien yllättäessä aina maksettava. Rahoitustarkastuksen mukaan maksuvaikeudet ovat alkaneet jo lisääntyä. Lomautus- ja irtisanomissumasta voisi päätellä, että monella asuntovelallisella totisimmat ajat ovat valitettavasti vasta edessä.
uutiskirje 