Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana. Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. Gummerus 2008.
Jeesuksen kerrotaan puhuneen aina vertauksin tyyliin: Katsokaa taivaan lintuja. Ne eivät työtä tee eivätkä kokoa laareihin.
Toki kyseinen vertaus pitää paikkansa siinä mielessä, että linnut itse eivät päivittäistä ravinnonhankintaansa kutsu työnteoksi, vaikka ne joutuvatkin joka ikinen päivä olemaan jatkuvassa liikkeessä saadakseen itselleen ja poikasilleen riittävästi ravintoa sekä suojautuakseen saalistajiltaan.
Vertauksin ja korulausein puhuva saa helposti osakseen fraasiniekan tittelin, noilla kuluneilla vertauskuvilla brassaajan maineen. Vanhat fraasit kun eivät välttämättä kuvaa jatkuvassa liikkeessä olevaa uudistuvaa todellisuutta kovinkaan tarkasti. Fraasien varjossa voi pysytellä leppoisan menneen maailman etuoikeutetussa lämmössä.
Ivan Gontsarovin romaanissa Oblomov kuvataan paroni von Langwagenia, joka keskustelee kaikesta niin yleisluonteisesti ja yleistajuisesti, ettei hän lopulta ota kantaa mihinkään eikä koskaan ilmaise omaa mielipidettään.
Hän keskustelee mielellään hyveistä, elämän kalleudesta, tieteistä ja suurmaailmasta ja kaikesta yhtä selkeästi. Hän kuvaa asioita täsmällisin, hiotuin lausein aivan kuin puhuisi valmiita määritelmiä, jotka sisältyvät johonkin oppikurssiin, joka on painettu kirjaan suurta yleisöä varten.
Keskustellessaan paroni ei erehdy kuvitelmiin eikä viisasteluun. Hänen päässään on eräänlainen tarkka rajaviiva, jota hänen älynsä ei koskaan ylitä. Tahdikkuus ja varovaisuus kulkevat hänen jokaisen ajatuksensa ja lauseensa edellä. Hänen ajatuksensa muodostuvat fraasimaisen tarkoista lauseista, joista kukaan ei voi loukkaantua, koska ne eivät kuvaa ketään eivätkä mitään, mikä olisi läsnä tässä ja nyt.
Kolme neljästä suomalaisesta ei tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Vain joka neljäs suomalainen ymmärtää edes jotain, mistä poliitikot puhuvat. Toisin sanoen suurin osa laumasta ei tiedä, mistä johtajat puhuvat, eivätkä johtajat, mitä lauman mielessä liikkuu. Maan korvessa kulkevi politiikan tie.
Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja Suurella sydämellä ihan sikana (Gummerus) sisältää lähes 4 000 sanontaa kuten sanonnan lehmänkaupat, jolla tarkoitetaan julkisuudelta piilossa tapahtuvaa asioista sopimista, yleensä politiikassa.
Ovatko vain fraasit jäämässä jäljelle yhteiskunnallisesta järjenkäytöstä? Entäpä jos politiikan ja talouselämän uskottavuus muistuttaakin vain Groucho Marxin sanontaa, että tämä on ainoa vankkumaton periaatteeni – ja jos et tykkää siitä, on minulla muitakin.
Kuvailevan fraasisanakirjan toimittajat toteavat esipuheessaan, että fraaseja suosivat urheilu-, talous- ja kulttuuritoimittajat kuten poliitikotkin. Fraasinomaisia nopeita kansaan meneviä sutkauksia suosii sekuntikello kädessä aikaa mittaava sähköinen media. Ulkomaalaisille fraasimaisten sanontojen merkityksen opettaminen onkin jo pulmallisempi juttu:
”On ikävä väärinkäsitys, jos lauseesta Ville sai Marjalta rukkaset Marja tulkitaan lahjan antajaksi, jonka hyväsydämisyydestä Ville hyötyy, vaikka tilanne on Villen kannalta pikemminkin harmillinen.”
Fraasit paljastavat myös asenteita, kuten hyväksyntää (Ville on hyvä suustaan) tai jonkinasteista kriittisyyttä (Pekka ei sylje lasiin). Jos ei tunnista sanontojen sävyjä ja piilomerkityksiä, sanonta johtaa epäonnistuneeseen käyttöön ja yhteinen sävel jää löytymättä.
Kuvailevaa fraasisanakirjaa voi suositella kaikille, mutta erityisesti politiikan ja talouselämän päällepäsmäreille, joiden mielestä suo siellä, vetelä täällä, eli kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, koska heillä on tarjota jokaiseen vaivaan lääkkeeksi aina yksi ja sama vaihtoehto: Vanhan kurjuuden palauttaminen.
Toisaalta fraaseilla voi todellisuuden etäännyttää niin, että puhujaa aletaan pitää viisaana miehenä, kuten presidentti Koivistoa, jonka mielestä tarttis tehrä jottain ja talouspolitiikassa on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja.
uutiskirje 