Hallituksen alueellistamisohjelman käytännön toteuttaminen kangertelee juuri niin pahasti kuin ennakolta osattiin odottaa tai pelätä. Alueellistaminen koki tiistaina uuden takaiskun, kun Kuopioon siirrettäväksi suunnitellun Lääkelaitoksen ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos ilmoitti eroavansa.
Yli 30 vuotta lääkehallinnossa työskennellyt ja laitoksen keskeisenä kehittäjänä toiminut Wahlroos ilmoitti, että hän ei aio muuttaa Kuopioon.
Ylijohtajan ero on samalla viesti laitoksen muulle henkilökunnalla. Kovin taitava ennustaja ei tarvitsekaan olla, jos arvelee eron johtavan ketjureaktioon. Lääkelaitoksen henkilökunnasta on jo syksyn aikana ehtinyt erota kymmenkunta prosenttia ja kyselyn mukaan noin 92 prosenttia työntekijöistä on ilmoittanut jäävänsä pääkaupunkiseudulle.
Lääkelaitoksella ovatkin menossa henkilökunnan vaihtoviikot. Tällaisessa tilanteessa siirtoon liittyy uhkia ja riskejä. Tosin niitäkin voidaan tarkoitushakuisesti liioitella. Joka tapauksessa vastuussa olevan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) on alueellistamispäätöstä ensi viikolla tehdessään tiedostettava riskit. Lääkevalvonta ei saa lamautua eikä lääketurvallisuutta saa vaarantaa.
Jos Lääkelaitos jonnekin pitää Helsingistä siirtää, niin Kuopio lienee siinä tapauksessa paras vaihtoehto. Alueella on osaamista ja toisaalta Kuopion seudun vetovoimaa alueellisena keskuksena on aiheellista pönkittää. Ei ole kuitenkaan kovin järkevää päätöksentekoa, jos se tapahtuu lääketurvallisuuden kustannuksella. Lääkelaitoksen toiminta uhkaakin lamautua tai ainakin heikentyä mahdollisen muuttovaiheen ja sitä seuraavan siirtymisjakson ajaksi. Poislähtevien tilalle löytynee ajan myötä henkilöstö, mutta kuinka pitkä välivaiheesta tulee ja kestääkö lääkeala sen?
Yhteiskunnalle siirto tulee ainakin kalliiksi. Tuplapalkkojen lisäksi valtio joutuu pitkään maksamaan myös vuokria Helsingissä tyhjiksi jäävistä tiloista. Laitoksella on vuokrasopimus voimassa vielä kymmenen vuotta nykyistä tiloistaan.
Ministeri Hyssälä on vaikeassa raossa. Vahinkoja on jo ehtinyt tapahtua ja tekee hän millaisen ratkaisun tahansa, veronmaksajat saavat lisälaskun. Tilanne ei muutu miksikään, vaikka Hyssälä tiedotteessaan nyt sanookin, että ”uudistuksessa ei ole kysymys Lääkelaitoksen siirtämisestä muualle vaan uuden lääkealan keskuksen perustamisesta”. Mitä se sitten tarkoittaakin?
Aina vain kalliimpaa
Sähköenergian hinta nousi viime vuonna yli 17 prosenttia eikä mikään viittaa siihen, että nousuvauhti pysähtyisi alkavana vuonna. Erityisen ankarasti sähkön hinnan nousu koettelee niitä omakotitaloissa asuvia, jotka ovat valinneet sähkölämmityksen. Viime vuosi tiesi sähkölämmitystalouksille noin 210 euron lisälaskua. Se on varsin paljon etenkin niille, jotka joutuvat pulittamaan lisääntyvät energiakulut esimerkiksi eläketuloistaan. Lähes samansuuruisia lisälaskuja on tullut myös öljylämmitystaloille.
Hallitus propagoi uudistettua kotitalousvähennystään muun muassa sillä, että sitä käyttäen pientalojen lämmitysjärjestelmiä voitaisiin muuttaa. Ajatus on hyvä, mutta ilman valtion tai kunnan lisätukea se ei tuo apua pienillä tuloilla tai eläkkeillä sinnitteleville omakotiasujille.
uutiskirje 