John Nurmisen säätiö lähtee yhdessä ruotsalaisen Baltic2020 -säätiön kanssa parantamaan Puolan suurimpien asutuskeskusten jätevesien puhdistusta. Suomalaissäätiö on jo tuntuvasti panostanut Pietarin jätevesien puhdistamiseen. Itämeren suurin yksittäinen kuormittaja on Puola. Sen osuus fosforikuormasta on 34 ja typestä 27 prosenttia.
Säätiöiden rantautumisesta Puolaan kertoi Turussa pidettävään Itämeri-foorumiin osallistuva WWF:n meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen foorumin nettisivuilla. Tänään foorumi pohtii, ovatko keinot meren suojelemiseksi olleet oikeita.
Vähän ennen Turun kokousta julkaistu Itämeren suojelukomission Helcomin raportti kertoo, että Itämeren fosfori- ja typpipitoisuus on pienentymässä. Raportista vastaava Tukholman yliopiston professori Fredrik Wolff sanoi tuloksen olevan myönteinen yllätys. Wolf kertoi asiasta Puolan radiolle. Wolffin mukaan tulokseen on vaikuttanut merkittävästi vuonna 2007 hyväksytty Itämeren suojelun toimenpideohjelma. Sen kaikkien tavoitteiden toteutuminen vaatii tutkijan mukaan vielä 30–50 vuoden työn.
Ravinnekuormitus mereen on laskenut 20 prosenttia vuodesta 1990. Vaikka kuormitus on vähentynyt, se ei ole näkynyt limnologi Seppo Knuuttilan mukaan odotetusti Itämeren tilassa. Suomessa maatalouden fosforilannoitteiden käyttö on vähentynyt yli 60 prosenttia 20 vuodessa.
Ylilannoituksen vuoksi ravinteita on varastoitunut maaperään. Lantaa syydetään pelloille edelleen liikaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on laskenut, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa fosforia käytetään 13 kertaa niin paljon kuin kasvit tarvitsevat.
Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä Knuuttila arvioi, että ilmastonmuutoksen aiheuttama ravinnehuuhtoumien voimistuminen lisää etenkin maataloudesta tulevia ravinnepäästöjä 10–20 prosenttia tulevina vuosikymmeninä.
Maatalous on Suomen ja Itämeren selvästi ylivoimaisin vesistöjen kuormittaja. Rannikkovesiimme päätyvästä fosforista 60 ja typestä 50 prosenttia on peräisin maataloudestamme. Helcomin mukaan fosforipäästöjä Itämereen on leikattava yli 40 ja typpipäästöjä lähes 20 prosenttia, jotta meren tila oleellisesti paranee. (KU)