”SAK ei ole perusturvan parantamisen esteenä”
SAK on vuosikymmeniä ollut suomalaisen yhteiskunnan merkittävimpiä toimijoita. Toukokuussa tehtävänsä jättäneen Lauri Ihalaisen (sd) 19-vuotisen puheenjohtajuuden aikana SAK:n on toiminut eräänlaisena valtionhoitajana. Kun tulopoliittiset kokonaisratkaisut näyttävät jääneen historiaan, SAK:n on aika päivittää toimintatapansa. Tämä on tarkoitus tehdä vuoden 2011 edustajakokouksessa,
SAK:n sanotaan unohtaneen tavallisen palkansaajan arjen. SAK:n uusi puheenjohtaja Lauri Lyly , 56, (sd.) korostaakin, että asioita tulee lähestyä työpaikkojen näkökulmasta.
– Työpaikan arjen kysymykset voivat sitten vaatia tällaista valtionhoitaja-tyyppistä toimintaa.
Lyly painottaa, että SAK on liittojen väline vaikuttaa yhteiskunnassa. SAK:n tehtävänä on vaikuttaa lainsäädäntöön, kolmikantaisten asioiden valvontaan, sosiaaliturvaan ja elinkeinopolitiikkaankin.
Viime talven eläkekiistan yhteydessä tuli toisaalta vaikutelma, että SAK pitää huolta vain jäsenistään eli on unohtanut köyhät. Tätä perusteltiin sillä, että työttömyysturvan peruspäiväraha ei nouse, koska ammattiyhdistysliike ei hyväksy ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan kytköksen poistamista.
Poliitikot sanoivat, että he kyllä nostaisivat peruspäivärahaa, mutta kun samalla pitäisi nostaa ansiosidonnaistakin päivärahaa ja tähän taas ei ole varaa.
Lylyn mukaan SAK ei ole este perusturvan parantamiselle. Hän muistuttaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva on rakennettu työn kautta.
– Tämän unohtaminen voi viedä siihen, että jos esimerkiksi joku pienipalkkainen työntekijä on rakentanut työttömyysturvaansa vakuutuksen kautta ja sitten toinen, joka ei rakentanut sitä lainkaan, saisi paremman työttömyysturvan. Tämän takia on parempi, että kaikilla on perusturva ja sen päälle tulee sitten työn kautta rakennettu ansiosidonnainen työttömyysturva.
”Duunaritkin
prekariaattia”
Vakinaiset työsuhteet ovat tällä vuosituhannella muutteet yhä useammin lyhytkestoisiksi pätkätöiksi. Tämä on synnyttänyt niin sanotun prekariaatin, jonka kanssa SAK:kin haluaa keskustella. Lähes ensi töikseen SAK:n puheenjohtajana Lauri Lyly lähetti prekariaatin edustajille keskustelupyynnön.
Lylyn mukaan tämä kutsu on jo vaikuttanut. Yksittäisiä prekariaatin edustajia on haastateltu lehdissä ja syksyllä SAK järjestää tulevaisuushankkeensa yhteydessä seminaarin, jossa keskitytään juuri tähän aiheeseen.
Julkisuudessa prekariaatin edustajina esiintyvät henkilöt ovat lähinnä akateemisia pätkätyöläisiä, mutta Lylyn mukaan tämä ei ole yksinomaan akateemisten ongelma.
– Monissa tavallisissa duunariammateissa on jatkuva silpputyökierre. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa on paljon pätkätyöntekijöitä. Joku onkin joskus sanonut, että jos ay-liike perustettaisiin nyt, se tapahtuisi näiden heikompiosaisten pätkätyöläisten toimesta.
”Turva tulee
työn kautta”
SAK:n ja prekariaatin välillä on kuitenkin perustavanlaatuisia näkemyseroja. SAK lähtee siitä, että sosiaaliturva ja muu turva ansaitaan työn kautta. Prekariaatti lähtee siitä, että kaikille kuulu kansalaispalkka. Jos haluaa tehdä sen päälle työtä, niin siitä saa varsinaista palkkaa.
Lyly myöntää, että nämä näkemykset ovat kohtuullisen kaukana toisistaan. Hänen mukaansa yhteinen linja voisi löytyä jostain välimaastosta.
– Kansalaispalkkakeskustelussa meitä huolestuttaa se, että passivoisiko kansalaispalkka ihmisiä työelämästä. Eli pienenisikö se ihmisten määrä, jonka tekemästä työstä kansalaispalkka kustannetaan.
– Meidän linjamme on ansioturvan rakentaminen työn kautta. Jos töitä ei ole, sillä turvalla pitäisi pystyä elämään. Toinen asia on se, että työllä ansaitulla palkalla pitää tulla toimeen.
– En hyväksy myöskään paskaduuni-ajattelua. Kaikki työ on arvokasta. Jos työssä on vääriä elementtejä, se pitää muuttaa mielekkäämmäksi.
”TEAM-työ
hyödynnettä
SAK:ssa on viime vuosina pyritty suurempiin liittokokonaisuuksiin. Työnantajapuolella näin on jo tapahtunut ja SAK:ssakin julkinen sektori ja palveluala ovat muodostaneet suurliitot. Kuljetusalalla ja teollisuudessa näin ei ole yrityksistä huolimatta tapahtunut.
Kesäkuun alussa kaatui teollisuusliittojen TEAM-fuusiohanke, jota Lauri Lyly oli projektijohtajana rakentamassa. Hanke kaatui Metalliliiton ylimääräisessä liittokokouksessa vasemmistoryhmän vastustukseen. Lyly sanoo suoraan, että oikeasti harmittaa.
– Valmistelussa oli mukana satoja ihmisiä ja se tapahtui yksimielisesti. Tehtiin uutta rakennetta ay-liikkeeseen ja uusia malleja edunvalvontaan, uusia liittymäpintoja työpaikan arkeen. Projektin aikana asiat puhuttiin puhki. Tämä työ pitäisi hyödyntää jatkossa. Toivoisin, että joku ryhmä liittoja jatkaisi projektin eteenpäin viemistä.
Lyly muistuttaa, että koko projekti oli hyvin avoin ja sen tuloksena syntyneet asiakirjat ovat kaikkien luettavissa.
”Tunnepuolessa
epäonnistuttiin”
Alunperin TEAMista piti rakentaa löyhä unioni, mutta Metalliliiton tultua mukaan, päämääräksi nousi liittofuusio. Voitaisiinko nyt palata alkuperäiseen malliin?
– Unionimallin ongelma on se, että työalueet pitäisi rajata selkeästi. Mitkä asiat päätetään unionissa ja mitkä liitoissa. TEAMin sektorimallissakin on paljon unionimallisia piirteitä, sillä siinä alakohtainen liikkumavara on jätetty suureksi.
TEAMin kaatumisen taustalla Lyly näkee tunnetta, historiaa ja valtapolitiikkaa. Hänen mukaansa asiapohjainen arvostelu oli yllättävän vähäistä.
– Kun kuuntelin Metallin liittokokouksessa käytettyjä puheenvuoroja, aika vähän puhuttiin siitä, mikä hankkeessa on pielessä. Luulen, että omasta satavuotisesta historiasta vain haluttiin pitää kiinni, vaikka asia-argumentit osoittaisivat muuta. Tässä projektissa epäonnistuimme tunnepuolen kysymysten käsittelyssä.
– Aikataulu oli ehkä liian tiukka, mutta siihen olisi tullut vuosi lisäaikaa.
”Ryhmiin
uusia tuulia”
Lauri Lyly valittiin 14.5.2009 SAK:n puheenjohtajaksi. Virallisesti valinta tapahtui SAK:n valtuustossa, mutta käytännössä SAK:n sosialidemokraattisessa ryhmässä, jossa Lyly löi selvin äänin vastaehdokkaansa Paperiliiton liittosihteerin Petri Vanhalan.
Vaalikamppailun aikana Lyly esitti, että valintaan osallistuisivat aidosti kaikki valtuutetut, myös vähemmistöryhmään kuuluvat. Tämä olisi ollut aivan uudenlaista ajattelua SAK:laisessa ay-liikkeessä.
– Tarkoitin, että vaikka ehdokkaat olisivatkin enemmistöryhmästä, niin vaaliin saisivat kaikki osallistua. Tämä oli henkilökohtainen toivomuksensa, vaikka tietenkään valittavana oleva henkilö ei valintaprosessiin paljoa pysty vaikuttamaan.
– Tämä tarkoittaisi myös toisin päin. Eli kun valitaan henkilöitä toisesta ryhmästä, niin myös toisella ryhmällä olisi äänivaltaa.
Lyly muistuttaa, että SAK:n poliittisten voimasuhteiden taustalla ovat liittojen demokraattiset suhteelliset vaalit. Niiden mukaan sitten jaetaan SAK:n hallintopaikat. Asiantuntijatehtäviin Lylyn mukaan tämä linja ei enää juuri päde.
– Asiantuntijat valitsemme kyllä tehtävien kautta. Politiikka ei kuitenkaan ole este. Minusta yhteiskunnallinen aktiivisuus on vain hyvästä tällaisessa vaikuttajaorganisaatiossa.
”Kierros alkuun
liittoryppäästä”
Kesälomien jälkeen alkaa uusi työehtosopimuskierros, joka työnantajan uuden linjan mukaan käydään liittokohtaisena. Lyly kuitenkin toivoo, että syksy lähtisi liikkeelle useamman liiton muodostamasta ryppäästä.
SAK:n sisällä on yhteisesti valmistelu muutamia laadullisia tavoitteita. Lylyn painottaa, että kaikissa palkkaratkaisuissa on taattava ostovoima kaikille. Liittokierroksella kuitenkin yleensä joku saa enemmän kuin toinen.
– On vaikea ajatella, että ensimmäinen ratkaisu olisi kaikkien sopimusten linjana, koska meillä ei yhteistä laajempaa pöytää. Tällainen pitäisi mielestäni löytyä vanhan tupon ja liittokierroksen välimaastosta. Nyt me koordinoimme omalla puolellamme pöytää ja työnantaja omalla puolellaan, mutta pöydän yli ei koordinoi kukaan.
Työnantajat haluavat ns. palkka-ankkuria eli ensimmäisen sopimuksen palkankorotukset olisivat kattona kaikissa sopimuksissa.
– Tämä ei oikein rimmaa siihen ajatteluun, että liitot ovat erilaisessa tilanteessa. Jos avaaja on jokin vahva sopimusala kovalla ratkaisulla, niin kuittaako työnantaja myöskin sen. Vai kelpaako heille vain sellainen ratkaisu, joka on heidän kannaltaan tarpeeksi matala, heittää puheenjohtaja Lauri Lyly.
uutiskirje 