Puutarhayrittäjä Kauko Heiskanen näyttää miten vastan panta punotaan ja pujotetaan. Sitä ennen hän opasti, että lehtien karkea pinta laitetaan päälle päin ja että vastaa pyöritellään kädessä vastaksia ladottaessa.
Oppi meni hyvin perille. Ensikertalaiset ja pitkästä aikaa vastantekoon osallistuneet kokivat onnistuneensa, kun Heiskanen hyväksyi vastat ja sulloi niitä muoviputkeen.
Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastainen kansalaisliike tempaisi torstaina vain noin 50 metrin päässä ydinvoimayhtiö Arevan tutkimusalueen rajasta. Mukana oli parikymmentä talkoolaista. Vastatalkoita jatketaan lauantaina.
Heiskanen on luvannut ostaa kaikki tehdyt vastat. Hän pakastaa ne tuoreeltaan ja myy sitten joulun alla Joensuun seudun kaupoissa. Vastanmyynnistä saatavilla tuloilla rahoitetaan kansalaisliikkeen toimintaa.
– Kyllä niitä menisi kaupaksi niin paljon kuin pystytään tekemään, sanoo Heiskanen, joka itsekin osallistuu aktiivisesti kansalaisliikkeen rientoihin.
Toiminnan tarve onkin lisääntymässä. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 10. kesäkuuta Karelian Resource Services -nimiselle yhtiölle kolmeksi vuodeksi tutkimusluvan reilun 55 hehtaarin alueelle muun muassa Enon kunnan ja paikallisten maanomistajien vastustuksesta huolimatta.
Uusi Paukkajan tutkimusalue sijaitsee Arevan Riutan alueen tuntumassa, kymmenkunta kilometriä Kolin kansallispuistosta etelään. Paukkajanvaarassa toimi 1958–61 Suomen toistaiseksi ainut uraanikaivos.
Ministeriön päätöksestä on vielä mahdollisuus 6. elokuuta mennessä valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusperuste voi olla vain se, onko ministeriön päätös lain vastainen, ja aiemmin KHO Arevan tapauksessa hylkäsikin pääosin silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä tehdyt valitukset.
Uraanikaivosten vastustajat kuitenkin odottavat, että niin maanomistajat kuin esimerkiksi Joensuun kaupunki (johon Enon kunta liitettiin tämän vuoden alusta) valittavat. Ainakin valtuuston puheenjohtaja Riitta Myller (sd.) on esiintynyt julkisuudessa tiukasti uraanikaivoksia vastaan.
– Uusi tutkimusalue on paljon pienempi kuin Arevan alue ja sijaitsee pääosin UPM:n maalla. Se ei ole myöskään pohjavesialueella, mutta tietysti paikalliset ihmiset ovat huolissaan, jos toimijoiden määrä lisääntyy, kertoi kansalaisliikkeen aktiivi Markku Aho.
Ahon arvio on, että yhtiö saa tutkimusluvan.
Uutta toimijaa vakavampana uhkana koko alueelle pidetään kuitenkin tutkimuksiaan jatkavaa Arevaa. Se on osittain luopunut valtauksistaan, mutta ilmoittanut, että jatkotutkimusten kohteena olevalla alueella ”taloudellisesti hyödynnettävän uraanimalmin esiintymisen todennäköisyys on merkittävä”.
uutiskirje 
