Hammaslääkäri Jaana Rantanen miettii hetken kysymystä tärkeimmästä työkalustaan.
– Jos ne eivät ole silmät, niin sitten se on pora, Rantanen sanoo.
Jokainen hammaslääkärissä käynyt tietää, että lääkärillä on porassaan vinkuva terä ja se toinen. Mitä eroa niillä on?
– Vinkuvalla poralla hoidetaan kiille pois reiän päältä. Ruusuporalla saadaan työstettyä pehmeämpi kudos ja hammasluu.
Kaikki tietävät myös, että loppuvaiheessa poraan vaihdetaan vielä pehmeämpi laikka. Se ei enää satu.
– Sillä muotoillaan paikka ja hiotaan purenta kuntoon.
Hammaslääkärissä ihmisellä on yleensä suu täynnä vempeleitä. Jaana Rantanen luettelee loputkin tärkeät työkalunsa.
– Peili on toiseksi tärkein, että näkee, mitä tekee. Meillä on myös valokovettaja, jota ilman emme voisi tehdä muovipaikkoja.
Hammaskivi on toinen suun yleinen sairaus. Sen hoitamiseen on omat työkalunsa.
– Sirppi on yksi hammaskivi-instrumentti, mutta on minulla muun mallisiakin poistovehkeitä. Kiveä poistetaan myös ultraäänellä, Rantanen selvittää.
Juurihoitoa
ja proteeseja
Jaana Rantasen mukaan hammaslääkärin tärkein tehtävä on, että hampaisiin ei tulisi reikiä.
– Opetamme, miten niitä ei tule.
Jos saisit opetettua kaikki niin, ettei enää porata, niin mitä sinä sen jälkeen tekisit?
– No joo, minulla on omituinen ammatti. Mutta kyllä me luotamme siihenkin, että ihminen on heikko ja syö aina makeaa, Rantanen naurahtaa.
Hammaslääkäri tekee paljon muutakin kuin paikkaa hampaita.
– Välillä joudumme valitettavasti myös poistamaan hampaita. Lisäksi teemme proteeseja.
Hammaslääkärit oikovat myös lasten hampaita. Jos hampaat ovat sikin sokin, ne pyritään laittamaan järjestykseen.
Iso osa työstä on myös purentavaivojen korjaaminen.
– Nivelkivut, päänsäryt ja lihaskivut hoidetaan ensin purentakiskolla. Jos se ei luonnistu meillä, erikoishammaslääkärit jatkavat.
Rantanen tekee myös juurihoitoa.
– Tarkastamme koko suun, purennan, puremalihakset ja limakalvot. Meidän pitäisi olla ehkä ennemmin suulääkäreitä kuin hammaslääkäreitä
Moni pelkää
hammaslääkäriä
Pelkäävätkö kaikki hammaslääkäriä?
– Eivät. Noin 20 prosenttia tunnustaa pelkäävänsä, mutta ei tähän tuoliin kukaan mielellään tule. Tosin muutama vuodessa sanoo jopa nauttivansa tästä.
Mitä teet pelkääville potilaille?
– Tärkeintä on selittää, mitä tehdään ja miksi tehdään. Toiseksi tärkeintä on, että annamme potilaalle luvan hallita tilannetta. Että ihminen pystyy keskeyttämään hoidon heti, kun haluaa.
Pelkäätkö itse hammaslääkärissä?
– Pentuna pelkäsin, mutta en enää. Pienenä minut on nukutettukin, kun pelkäsin.
Romuja suitakin
on hoidettu
Rantasen mukaan suomalaiset hoitavat hampaitaan vaihtelevasti.
– Osa hoitaa hyvin ja osa huonosti. Minä näen varmasti ne, jotka hoitavat parhaiten.
Huonoimmat hampaat nähdään kuulemma yleensä päivystyksissä.
– Sieltä ihmiset hakevat apua vain siihen vaivaan, jotka sillä hetkellä on. Mutta kyllä meillekin tulee välillä uusia potilaita, joilla on suu ihan romuna.
Rantasen mielestä on palkitsevaa, kun hampaat saadaan kuntoon ja potilas uskaltaa tulla jatkossa takaisin.
– On hienoa nähdä, että homma alkaa toimia.
Hammaslääkärillä
muita helpompaa
Jaana Rantanen päätti jo pienenä tyttönä, että hänestä tulee lääkäri. Kun hän alkoi miettiä työaikoja ja halusi lapset ja perheen, hammaslääkärin homma oli helpoin vaihtoehto.
– Tässä saa tehdä vain päivätöitä. Ajattelin myös, että en kestäisi sairaalabyrokratiaa. Joissakin pakoissa taidetaan mennä kyynärpäät edellä.
Vaihtoehtona Rantasella oli viime metreillä onkologin eli syöpähoitoon erikoistuvan lääkärin ura.
– Lopulta kaveristani tuli onkologi ja minusta hammaslääkäri. Olen ollut tosi tyytyväinen valintaani.
Kesäsarjassa eri alojen ammattilaiset kertovat työkaluistaan.
uutiskirje 