Työntekijän asema niin sanotuissa liikkeenluovutuksissa ei ole yksiselitteinen. Epäselvyyksiä on erityisesti julkisen sektorin yksityistämisten yhteydessä.
Helsingin kaupungin omistaman Palmian meneillään olevassa liikkeenluovutuksessa työntekijöitä siirretään työkohteesta toiseen, mikä on vastoin liikkeenluovutuksen periaatteita. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kuvailee Palmian tekemää työntekijöiden valikointia ”täysin kestämättömäksi ja moraalisesti tuomittavaksi”.
Liikkeenluovutukset eivät kuitenkaan ole aina ongelmattomia silloinkaan, kun niissä toimitaan pelisääntöjen mukaan.
– Erityisesti puhtaus- ja ruokapalvelualoilla kilpailutuksen tarkoituksena on usein heikentää työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja. Samalla lyödään myös tasa-arvoajattelua korville, sillä nämä ovat naisvaltaisia matalapalkka-aloja, Santamäki-Vuori kertoo.
– Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä, vaikka laki sen salliikin.
JHL:n tekemässä kuntavaalikyselyssä kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä, että kilpailutus ei saa perustua työehtojen heikentämiselle.
– Poliittinen tahtotila ei kuitenkaan näy mitenkään.
– On lainsäädännön korjaamisen paikka, jollei tarjouspyyntöjä tehtäessä voida varmistua siitä, ettei henkilöstön etuja poljeta, Santamäki-Vuori vaatii.
Palkat laskevat
jopa satasilla
Liikkeenluovutuksella tarkoitetaan sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa siirtyy toisen yrityksen hallintaan. Julkisella sektorilla liikkeenluovutus on kyseessä, kun esimerkiksi viraston tai sen osan toiminta siirtyy yksityiselle sektorille joko ulkoistamalla tai yhtiöittämällä.
Työsopimuslaki määrää, että luovutettujen työntekijöiden työnkuvan tulee säilyä ennallaan uuden työnantajan alaisuudessa. Myös palkka ja etuudet on pidettävä entisenlaisina meneillään olevan työsopimuskauden loppuun asti.
Kauden loputtua työntekijä siirtyy uuden työehtosopimuksen piiriin, sillä julkinen ja yksityinen sektori eivät yleensä noudata samoja sopimuksia. Käytännössä työntekijän ala siis vaihtuu liikkeenluovutuksen yhteydessä.
Samalla palkka saattaa laskea satoja euroja. Kansan Uutiset kertoi 24. kesäkuuta, kuinka Helsingin Energian vartijoiden tulotaso laskee jopa 700 eurolla kaupungin yksityistäessä vartiointipalvelut.
– Julkiselta sektorilta yksityiselle siirryttäessä ongelmat usein kärjistyvät. Esimerkiksi metallialan yrityksen ostaessa toisen yrityksen ei pulmia pääse syntymään, koska molemmat noudattavat samaa työehtosopimusta, JHL:n lakimies Päivi Ahonen vertaa.
Ehtojen säilyttämistä
vaikea vaatia
Tähän mennessä julkisen sektorin luovuttamien työntekijöiden oikeuksista on vain vähän oikeuden ennakkotapauksia.
Lomakäytäntöjen suhteen korkein oikeus on tehnyt hiljattain päätöksen, jonka mukaan uusi työnantaja saa soveltaa alan sopimusta, jollei työntekijän kanssa ole erikseen sovittu, että entiset lomaetuudet säilyvät.
Muiden etuuksien tai palkkauksen heikkenemisen tiimoilta oikeutta ei ole käyty. Kiistakysymyksissä on tähän saakka päästy sopimukseen tai työntekijät eivät ole tahtoneet riitauttaa muutoksia.
Ahosen mukaan aiemman työsopimuksen ehtojen säilyttämistä uudella alalla on vaikea vaatia, koska se ei mene yksiin työehtosopimusjärjestelmän kanssa.
– Sopimus ja palkka voivat muuttua laillisesti. Palkkataso ja etuudet olisi kuitenkin oikeudenmukaista säilyttää, Ahonen sanoo.
Ahonen arvelee, että liikkeenluovutuksen pelisääntöjä joudutaan tulevaisuudessa setvimään oikeudessa.
– Sitä en osaa sanoa, onko luvassa massiivista oikeusjuttujen tulvaa vai satunnaisia yksittäistapauksia, Ahonen pohtii.
uutiskirje 
