KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Mitä kuuluu suomalaiselle huippumallille?

Kuva: Eeva Suorlahti

Brittilehti Guardian hehkutti Ruotsia kaikkien aikojen parhaaksi yhteiskunnaksi muutama vuosi sitten. Pohjoismainen hyvinvointimalli sai suitsutusta muutenkin. Kun Ruotsin EU-puheenjohtajuus alkoi heinäkuun alussa, kirjoitti Ruben Andersson samassa lehdessä (29.6.2009), että ruotsalainen huippumalli on kuollut. Hyvinvointivaltio kuulemma haukkoo henkeään.Ovatko Pohjoismaat vielä sivilisaation kruunu? Mihin Suomi sijoittuu, kun vertaillaan erilaisia tutkimuksia ja tilastoja? Mitkä ovat meidän hyvät ja huonot puolet? Mistä voimme olla ylpeitä ja mitä joudumme häpeämään?

AKI LAUROKARI
1.8.2009 10.10

Pohjolan maat käyvät edelleen esimerkistä

Yksi hyvinvointivaltion peruspilari on julkisin varoin rahoitettu terveydenhuolto. Sen pitäisi säilyä, jotta sivilisaation kruunusta voisi edes puhua. Julkisen terveydenhuollon puolesta puhuvan terveyskeskuslääkäri Raine Jakan mielestä päättäjät eivät edes yritä säilyttää sitä.

– Onhan julkinen terveydenhuolto aika alamaissa. Yhä enemmän kansalaisia pakotetaan käyttämään yksityisiä palveluja sekä maksamaan erilaisia vakuutuksia, jotta hoitoon edes pääsee.

Suomi panostaa OECD-maista vähiten julkiseen terveydenhuoltoon. Huomattavasti vähemmän kuin mikään muu pohjoismaa.

Tässä vain yksi huono tilasto. Peittäkää kasvonne häpeästä tai käpertykää lehden taakse lukemaan, sillä kerrataan vielä lisää huonoja tilastoja.

Aiemmin niihin ”hyviin tilastoihin” olisi voinut lukea menestymisen vähiten korruptoituneena maana. Tästä lähtien Tanska saa pitää tämän tilaston kärkipaikan ihan yksin, Suomea ei siellä enää nähdä. Suomi on edelleen Länsi-Euroopan väkivaltaisin maa. Raiskauksia tehdään väkilukuun suhteutettuna paljon. Suomessa kuollaan viidenneksi eniten maailmassa sydän- ja verisuonitauteihin. Yli puolet avioliitoista päättyy eroon. Sillä määrällä päästään maailmalla sijalle neljä.

Luonto on aina ollut suomalaisille ylpeydenaihe. Siitä on myös haluttu vaalia. Euroopan unionin komission uusimmassa selvityksessä kävi ilmi, etteivät Suomen luonnonsuojeluasiat ole yhtään sen paremmalla mallilla kuin muuallakaan. Melkein päinvastoin.

Huh. Ei hyvältä näytä, mutta ei hätää. Suomi menestyy monissa muissa vertailuissa. Ja onhan meillä ainakin yksi asia, joka tuottaa kateutta ulkomailla.

Pohjoismaissa
luotetaan

Hyvinvointivaltion Vaalijat ry:n puheenjohtaja Juha Nurmela tyrmää Guardianin Ruben Anderssonin kritiikin ja sanoo miehen liioittelevan rankasti. Ei hyvinvointivaltio sentään ole henkitoreissaan.

– Ei hyvinvointiyhteiskuntaa ole Ruotsissa eikä Suomessa ajettu alas. Tosin syrjäytyneet ovat kärsineet enemmän, koska verohelpotukset eivät ole koskeneet heitä. Hyvinvointivaltio ei tosin säily ilman huolenpitoa. Kansalaisten enemmistö on sen puolella, toisin kuin talouspoliittinen eliitti. Näiden kahden välinen ero on todella suuri, Nurmela sanoo.

Vaikka kansan ja talouspoliittisen eliitin intressit ovatkin erilaiset, luotetaan Suomessa silti edelleen poliitikkoihin. Tosin täytyy ottaa huomioon, ettei se luottamus ole mitään mairittelevan suurta.

Suomi menee Euroopan laajuisessa vertailussa keskikastiin. Vaalirahoitussotku on varmasti osaltaan nakertanut luottamusta, sillä uusimpien tietojen mukaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisista luottaa täysin poliitikkoihin. Suurin luottamus on Sveitsissä, jossa poliitikkoihin luottaa viisitoista prosenttia. Heikointa luottamus on Portugalissa, missä vain yksi prosentti luottaa päättäjiinsä.

Skandinavian hyvinvointivaltioissa kuitenkin luotetaan sekä poliitikkoihin että muihin kanssaihmisiin. Suomessa ei myöskään pelätä murtovarkaita eikä kävelyä yöaikaan, melkein yhtä vähän ne aiheuttavat pelkoa Itävallassa. Suomi on myös maailman turvallisimpia maita, sillä suuren terrori-iskun pelko on täällä minimaalinen. Maailman turvallisimpia maita listatessa Suomi on yhdeksäs, Uusi-Seelanti ykkönen.

Lait eivät
takaa hyvinvointia

Ainakin näissä pärjäämme: seksuaalivähemmistöjen oikeudet, teknologinen kehitys, koulujärjestelmä ja sukupuolten välinen tasa-arvo. World Economic Forumin mukaan jälkimmäisen suhteen vain Norjassa ovat asiat paremmin.

– Kun mietitään Suomi-brändiä, niin miksei yksi asia voisi olla tasa-arvo, kysyy Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Leena Ruusuvuori.

Paljon on silti tehtävää, että sen voisi brändätä. Eihän siihen brändi -työryhmäänkään ensin huolittu naisia. Suomi on myös Länsi-Euroopan huonoimpia maita mitä tulee naisten määrään talouselämän johtopaikoilla.

– Tasa-arvoa mittaavissa tutkimuksissa on suuria painotuseroja. Yleensä tässä tilastossa on painotettu poliittista osallistumista ja politiikassahan on paljon naisia Suomessa, sanoo Ruusuvuori.

Ihmisoikeuskysymyksistä yksi kiistanalaisimpia maailmanlaajuisesti on seksuaalivähemmistöjen kohtelu. Erot Euroopan tasolla ovat huikeita, sillä Ruotsin hyväksyessä samaa sukupuolta olevien avioliitot jo vuonna 1987, ei siitä voida Maltalla edes unelmoida. Katolisissa maissa laki laahaa perässä, Suomessa ei enää. Suomi laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot vuonna 2002. SETA:n hallituksen puheenjohtaja Outi Hannula myöntää, että ainakin lait ovat kunnossa.

– Eri asia on tarkoittaako se hyvinvointia. Esimerkiksi sitä ei ole lainkaan tutkittu, että kuinka paljon viharikoksia homoseksuaaleja kohtaan tehdään tai kuinka paljon nuorten tekemiin itsemurhiin liittyy sitä, että joutuu omaa seksuaalisuuttaan peittämään, Hannula sanoo.

– Maailmanlaajuisesti voidaan kuitenkin sanoa, että Suomessa ovat asiat hyvin, hän jatkaa.

Yksityiskohtia eivät tilastot ota huomioon, ja jokaisella tilastoinnilla on myös oma kääntöpuolensa. Niin myös sillä, joka ulkomailla aiheuttaa kateutta.

Ylpeyden aihe

The Economist -lehdessä hehkutettiin vuonna 2006, että kaikilla Pohjoismailla on oma erikoisalueensa, joka on syy siihen miksi ne ovat lyömättömiä. Lehden mukaan Suomen erikoisalue on koulujärjestelmä. Perusopetuksen suhteen Suomi on ollutkin niin edistyksellinen, että täällä on ravannut porukkaa ympäri maailmaa sitä ihmettelemässä. Opetushallituksen johtaja Jorma Kauppinen kertoo, ettei yhtä syytä menestykseen ole.

– Hyviin tuloksiin vaikuttaa se, että 1960-luvun lopulta saakka on tehty pitkäjänteistä työtä koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi Suomessa on aina arvostettu koulunkäyntiä. Meillä on korkeasti koulutetut opettajat, joka ei ole yleistä muualla. Suomessa myös opettajien ja oppilaiden välit ovat vähemmän muodolliset kuin muualla.

Tällä kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. PISA-tutkimusten ja YK:n tilastojen tuijottaminen hivelee hetken, mutta suorituskeskeinen koulumaailma on omiaan lisäämään mielenterveysongelmia. Paras pitää olla, ja juuri tässä osa-alueessa sellainen ajattelu kostautuu.

– Pahimmillaan se voi olla suorituskeskeistä. Sitä täytyy miettiä, että korostetaanko kokeita liikaa. Tärkeintä on kuitenkin oppiminen, ei tulosten mittaaminen.

Koulutustilastoissa olemme tilastokärki myös hieman oudossa tilastossa. Kuusikymmentä prosenttia koululaisistamme pitää koulua tylsänä paikkana.

– Jos peruskoulunsa juuri päättäneiltä mennään kysymään, niin he varmasti ilman suurempaa ajattelua vastaavat, että tylsää on ollut. Tylsyyttä voidaan poistaa erilaisilla opetusmenetelmillä ja nykyteknologian hyödyntämisellä.

Ykkössijoja ja
myyttien päivitystä

Teknologian hyödyntämiseen Suomessa luulisi olevan varaa. Teknologisissa saavutuksissa Suomi on nimittäin huippuluokkaa. Olemme teknologisesti kehittynein maa, ja teknologisilta valmiuksiltamme kolmanneksi paras. Ainoastaan Yhdysvallat ja Taiwan menevät edelle.

Aiemmin niin synkkiin tilastoihin Suomen kannalta on tullut huomattavia parannuksia. Itsemurhatilastossa Suomi on tippunut. Vaikka itsemurhia tehdään edelleen runsaasti väkilukuun nähden, on Suomi tällä listalla 15. Synkkää listaa hallinnoivat Itä-Euroopan maat: Liettua on ykkönen, Valko-Venäjä toinen ja Venäjä kolmas.

Toinenkin myytti voidaan rikkoa. Suomalaiset eivät ole enää maailman kovimpia ryyppääjiä. Suomi on tällä WHO:n (World Health Organization) listalla vasta sijalla 25. Suurin alkoholin kulutus on Ugandassa, toisena tulee Luxemburg ja kolmantena Tsekki.

Voi olla, että kahvi on korvannut viinan, sillä Suomessa juodaan eniten kahvia maailmassa. Salomonsaaret jäävät niukasti kakkoseksi ja Norja kolmanneksi.

Urheilun saralla suomalaiset eivät yleensä pärjää kansainvälisessä vertailussa, rallikuskeja ja keihäänheittäjiä lukuun ottamatta. Yksi ilahduttava tilastokummajainen tosin löytyy. Kaikkien aikojen tilastossa suomalaiset ovat saavuttaneet eniten kesäolympialaisten kultamitaleita suhteutettuna väkilukuun. Suomella on kaiken kaikkiaan 101 kultaista mitalia. Toisena on – tietysti – Ruotsi.

Costa Rica lähellä?

Hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, joista osaa on mahdotonta laittaa taulukoihin ja mitata. Erilaisia tilastoja hyvinvoinnista julkaistaan jatkuvasti. Tilastokeskuksen tilastopäällikön Eero Tanskasen mukaan varsinkaan kyselyjen avulla ei absoluuttista totuutta saada selville.

– Kyselyissä kulttuuriset erot ovat suuri tekijä, koska sama kysymys voidaan ymmärtää eri tavalla eri kulttuurissa. Onnellisuus on ylipäätään sen verran hankala käsite mitata, että tulos voi olla keinotekoinen.

Joitain ominaisuuksia hyvälle yhteiskunnalle on kuitenkin olemassa. Stakesin ja Yhdistyneiden kansakuntien tutkimuksissa nämä kolme peruspilaria ovat terveys, elinolot ja toimeentulo. Näihin ominaisuuksiin YK muun muassa perustaa vuosittaisen Human Development Indexin. Samaisen indeksin, jonka kärkisijoilla Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vuodesta toiseen.

Samoille sijoituksille eivät Pohjoismaat pääse New Economic Foundationin (NEF) vähän aikaa sitten julkaisemassa tutkimuksessa. Siinä menestyivät Latinalaisen Amerikan maat, ja Suomi löytyy vasta sijalta 59. Tutkimus asetteli maita paremmuusjärjestykseen sen mukaan kuinka tyytyväisiä niiden kansalaiset olivat omaan elämäänsä. Myös ekologinen jalanjälki vaikutti.

Länsimaiden huonoa tulosta selitettiin materialistisilla arvoilla sekä suurelle ekologisella jalanjäljellä. Samoja ongelmia ei nähtävästi ole tutkimuksen voittajalla, Costa Ricalla. Pientä Karibian maata pidetään Etelä-Amerikan edelläkävijänä hyvinvointipolitiikassa.

Costa Rica panostaa paljon hyvinvointivaltion tukipilareihin: koulutukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon. Jälkimmäisessä kohdassa suomalaisen huippumallin täytyy kohta ottaa oppia muilta.

Lähteet: www.nationmaster.com, ec.europa.eu/eurostat, Guardian, The Economist, www.weforum.org, www.who.int, www.wikipedia.org.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tuomitsemme kaikki toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo.

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

Uusimmat

Chileläinen vuohien kasvattaja Yasna Molina esittelee vuohenjuustolla voittamiaan palkintoja, joukossa Copa América -palkinto, jonka hän sai Anqas-sinihomejuustolla.

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

Tuomitsemme kaikki toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo.

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

30 vuotta, 30 kirjaa. Seppo Jokinen saattelee komisario Sakari Koskisen eläkkeelle Viimeisessä väännössä.

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

Rikostutkinnan realistinen kuvaus on huipussaan Niko Rantsin dekkareissa.

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
04

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

10.05.2025

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

09.05.2025

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään