”Yhden suuren hallitus voisi tuoda säpinää politiikkaan”
Sekä Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki että SDP:n Jutta Urpilainen unelmoivat punavihreästä hallituksesta.
Arhinmäki arvioi, että SDP:n kansanedustaja Antti Kalliomäen esiin nostamasta ajatuksesta SDP:n ympärille ilman kokoomusta tai keskustapuoluetta muodostettavasta hallituksesta on hyvä puhua. Hän muistuttaa, että Norjassa ja Islannissa toimii jo punavihreä hallitus ja Ruotsissakin se on mahdollinen vuoden 2010 vaalien jälkeen.
– Miksei siis myös meillä? Mutta se vaatii ennen muuta sitä, että molemmat työväenpuolueet vahvistuvat kannatukseltaan aika tavalla, Arhinmäki sanoo.
– Hallitukseen mennään, jos ollaan tarpeeksi vahvoja.
Punavihreä
unelma
Arhinmäki toteaa, että Kalliomäki on arvostettu poliitikko, mutta hänellä ei ole SDP:n johdossa varsinaista asemaa.
– Aiemmin SDP:ssä on tyrmätty tämänsuuntaiset ajatukset, hän sanoo ja muistuttaa, että ennen valintaansa Vasemmistoliitossa asia nostettiin esille viimeksi kesäkuun puoluejohtajakilvan aikana.
Sekä hän että toinen puheenjohtajaehdokas, Merja Kyllönen, sanoivat punavihreän hallituksen olevan unelmahallitus.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisella on sama unelma.
– Unelmana on täysin punavihreä hallitus, joka rakentuisi SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden varaan, mutta tuskin tämä unelma toteutuu seuraavissa eduskuntavaaleissa, Urpilainen sanoo.
Hän ei silti sulje pois yhteistyötä keskustan ja kokoomuksen kanssa seuraavaa hallitusta muodostettaessa.
– Mutta totta kai pidän sitä hyvin haasteellisena. Sekä kokoomuksen että keskustan pitäisi reivata linjaansa huomattavasti oikeudenmukaisempaan suuntaan, jotta voisi ajatella, että olisimme samassa hallituksessa, hän sanoo.
Myös Urpilainen muistaa kuitenkin painottaa, että viime kädessä kansalaiset päättävät, mitkä puolueet muodostavat hallituksen.
Työllisyys ykköskysymys
Arhinmäen mielestä on kuitenkin hätiköityä uhrata aikaa seuraavalle hallituspohjalle nyt, kun maassa on pian 300 000 työtöntä ja nuorten työttömyys on kasvanut 64 prosenttia vuodessa. Vaalit ovat vasta vuonna 2011.
– Jos joidenkin, niin juuri vasemmistopuolueiden pitää keskittyä nyt työttömyyden teemaan eikä pohtia valtapoliittisia kuvioita.
Sinänsä ajatus siitä, että hallituksessa olisi vain yksi kolmesta suurimmasta puolueesta, on Arhinmäen mielestä piristävä. Perinteisesti Suomessa hallituksen rungon muodostaa kaksi suuta puoluetta.
– Se olisi dramaattinen ja historiallinen ratkaisu ja voisi tuoda säpinää politiikkaan. Yleisellä tasolla voi sanoa, että meillä on nykyään liian vahvat hallitukset ja eduskunnan rooli jää liian pieneksi, vaikka juuri eduskunnan pitäisi olla ensisijainen toimija.
Arhinmäki ei kuitenkaan lupaa suoralta kädeltä lähteä tällaiseen hallitukseen mukana.
– Se tietysti riippuu hallituksen ohjelmasta.
Ohjelma
ratkaisee
Kalliomäelle kelpaisivat kaikki oppositiopuolueet demareiden hallituskavereiksi. Arhinmäki on varautuneempi.
– Hallituksessahan ei ole oleellista vain se, mitä puolueita siinä on, vaan se, millainen on hallitusohjelma. On asioita, joissa ei voida taipua, Arhinmäki sanoo.
– Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää edetä yhä esimerkiksi ihmisten oikeuksissa saada olla oma itsensä. Oppositiopuolueista kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset eivät ole ainakaan profiloituneet näiden oikeuksien puolustajina.
Urpilainen pitää Kalliomäen puheenvuoroa tervetulleena demokratian kannalta.
– On hyvä, että on vaihtoehtoja. Eduskuntavaalien allahan porvarit puolustivat yhteistyötään sillä, että heistä demokratiassa hallitus on voitava muodostaa ilman vasemmistoa. Samaan tapaan demokratiaan kuuluu mielestäni ajatus, että hallitus on voitava muodostaa ilman johtavia oikeistovoimia.
Urpilainen muistuttaa puhuneensa jo aiemmin punavihreästä rintamasta.
– Itse esitin tammikuussa laajan punavihreän yhteistyörintaman perustamista, jonka yhteisiä tavoitteita olisivat olleet esimerkiksi finanssikeinottelun kuriinlaittaminen, nousu lamasta, uusi vihreä talouskasvu ja ehkä ilmastokriisin voittaminen.
Arhinmäki tarjoaa porvarihallituksen verolinjan sijaan yli 65 000 euron vuositulojen progression kiristämistä, pääomaverotuksen siirtämistä progression piiriin ja varallisuusveron palauttamista.
– Punavihreä hallitus voisi rakentaa näiden teemojen varaan, Arhinmäki sanoo.
lehti 