Santamäki-Vuori vaatii valtiolta lisää tukea
Kunnallinen työmarkkinalaitos arvioi vielä tammikuussa, että kunnissa ei ole odotettavissa laajamittaisia lomautuksia tänä vuonna. Kuntatyönantajat arvelivat tuolloin lomauttavansa vuonna 2009 taloudellisista syistä yhteensä noin 3 000 henkilöä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi elokuun alussa, että joka kolmas kunta suunnittele lomautuksia ja pakkolomalle joutuu 80 000 kuntatyöntekijää.
Kuntien työntekijöitä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) toivoi tällä viikolla, että ainakaan tämän arvion yli ei mentäisi.
– Toivon, että kunnallisilla päätöksentekijöillä olisi nyt oppi edellisestä lamasta. Yritän olla luottavainen siihen, että he muistavat, että lomautukset eivät tuoneet silloin pelkkiä säästöjä.
90-luvun lamasta
pitäisi oppia
Santamäki-Vuoren mukaan viime laman pahimpana vuotena 1993 oli lomautettuna 22 prosenttia kuntien henkilöstöstä. Säästöhuumassa jäi kuitenkin huomioimatta kaksi isoa asiaa:
– Rekrytoinnit jätettiin tekemättä ja määräaikaisia sopimuksia ei uusittu. Silloin koko henkilöstömäärä supistui noin kymmenellä prosentilla.
Santamäki-Vuoren mielestä tästä maksettiin lasku jälkikäteen. Tuplatyötä tehneet töihin jääneet sairastuivat.
Kuntatyönantaja on tarjonnut säästömielessä palkansaajille mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaaseen. JHL ei ole tähän suostunut.
– Henkilöstön näkökulmasta kuormituskysymys on sama riippumatta siitä, onko joku lomarahavapailla vai lomautettuna. Tämä on kaikkien alan palkansaajajärjestöjen yhteinen ajatus.
Valtion tultava
mukaan maksamaan
Kuntatalouden ongelmien korjaaminen on Santamäki-Vuoren mielestä myös valtion asia. Paljon riippuu hänen mukaansa ensi vuoden talousarvioesityksestä.
– Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on todennut, ettei valtio voi ottaa vastaan kaikkia iskuja, joita kuntien talouteen tulee. Suurin osa kunnista on kuitenkin sellaisia, että niiden riskinkantokyky on pieni.
Santamäki-Vuoren mielestä kuntien valtionosuuksia on kasvatettava.
– Kuntalaissa on edellytetty, että kunnat tasapainottavat talouttaan. Eduskunta on tiukentanut velvoitetta, joten valtiolla on viimesijainen vastuu, että lakisääteisiin tehtäviin riittää rahoitusta.
Kunnat eivät voi
velkaantua lisää
Kuntaliitto on vaatinut valtiolta kunnille vähintään 250 miljoonaa euroa lisärahaa ensi vuodelle. Santamäki-Vuoren mukaan tämä ei edes riitä. Myös Kuntaliiton hallitus saattaa vielä tällä viikolla nostaa tavoitettaan.
– Ajatus, että kunnat voisivat hoitaa tätä velalla ei toimi. Kunnat eivät pysty siihen. Suhdannepolitiikka on nimenomaan valtion tehtävä.
Osa kunnista on jo päättänyt korottaa omaa verotustaan. Tämäkään ei Santamäki-Vuoren mukaan ole järkevää.
– Jos tasaveroa (kuntavero) korotetaan ja progressiivista valtionveroa kevennetään, se ei ole tasapuolista.
Santamäki-Vuori ei halua lyödä pöytään summaa, jota JHL valtiolta kunnille odottaa.
– Lisärahaa kuitenkin tarvitaan. Vaikka talous muuten lähtisi nousuun, kuntatalouden kriisi ei lopu vielä ensi vuonnakaan. Edessä on vielä monta tiukkaa talousvuotta.
Lomautukset johtavat Santamäki-Vuoren mukaan varmasti palveluiden heikkenemiseen.
– Vaikka kulloinenkin töissä oleva henkilöstö pyrkii tekemään parhaansa, mittavat lomautukset heikentävät palveluita.
Professori muistuttaa
palveluista
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta arvosteli jo aiemmin tänä vuonna UP-uutispalvelun haastattelussa kuntien lomautuksia.
– Tämä on kunnille kauhean arveluttava keino. Kunnan tehtävänä on tarjota kansalaisille tietyt palvelut ja ihmisillä on lupa odottaa niitä. Lomautus ei ole kunnalle hyvä tapa säästää.
Katajamäen mukaan myös kansalaisten tasaveroinen kohtelu häiriintyy, koska kaikki kunnat eivät lomauta.
Vaikka Katajamäki ymmärtää, että kuntien käyttötalous on tällä hetkellä aika heikoissa kantimissa, hän pitää lomautuksia viimeisenä, epätoivoisena yrityksenä parantaa tilannetta.
– Jos kunnilta viedään henkilöstöä pois edes määräajaksi, se on kuntalaisten kannalta erittäin huono asia.
Katajamäki ihmettelee kuntia, jotka yrittävät toimia kuin yritys.
– Kun yritykset lomauttavat liian heppoisin perustein, kuntiinkin on omaksuttu samanlainen ajattelu. Niissä kuvitellaan, että finanssikriisin varjolla voidaan tehdä tällaista ja että se on hyvää taloudenpitoa, Katajamäki ihmettelee.
– Kunta on julkisen palvelun yksikkö, joka ei voi vertautua yritykseen.
uutiskirje 
