Yli puolet jättäisi korotuksista sopimisen liitoille
SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet eivät halua siirtää palkoista sopimista kokonaan työpaikkatasolle, selviää SAK:n torstaina julkistetusta työolobarometristä. Ainoastaan työpaikkatasolla tehtäviä sopimuksia palkankorotuksen suuruudesta ja jakamisesta kannattaa vain viitisen prosenttia vastanneista.
Työolobarometrissa kysyttiin, millä tasolla palkankorostusten suuruudesta ja jakamisesta tulisi päättää.
Eniten kannatusta sai monimuotoinen sopiminen, jossa kysymyksistä voitaisiin neuvotella sekä työpaikalla että liiton tai keskusjärjestön välityksellä. Yli puolet jättäisi kuitenkin palkankorotuksen jakamisesta päättämisen liitoille tai keskusjärjestöille.
Kolmanneksella vastaajista oli kokemusta oman työpaikkansa omaa ammattiryhmää koskevista palkankorotuksista. Noin kaksi kolmasosaa heistä koki, että palkankorotukset oli kohdennettu oikeudenmukaisesti. Puolet koki, että palkkakuopassa olleet saivat korotuksen. Vain joka neljäs koki, että korotukset pienensivät miesten ja naisten välistä palkkaeroa.
– Tulos viittaa siihen, että miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamisen kannalta paikallinen sopiminen on ongelmallista, arvioi barometrin laatija, SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
Kyselyn vastaajien joukossa oli myös työttömiä ja lomautettuja, joista neljä viidestä sai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tulosta voi Laukkasen mukaan pitää tyydyttävänä.
– Huolestuttavaa sen sijaan on, että vain kolmannes työttömistä oli saanut tarjouksia avoimilta markkinoilta tai päässyt työhallinnon toimenpiteiden piiriin. Työttömyyden hoito näyttäisikin käytännössä lepäävän pääosin työttömyyskorvausten varassa.
SAK:n työolobarometriin vastasi tammi-helmikuussa 1 020 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä, joista 844 oli palkkatyössä. Aineiston kokosi Tilastokeskus.(UP)
uutiskirje 
