”Kehitysmaat pannaan vastaamaan Suomen lamasta”
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan mukaan Suomen hallitus suunnittelee rajuja leikkauksia ensi vuoden kehitysyhteistyömenoihin. Järjestön varmistamattomien tietojen mukaan leikkaukset voivat olla jopa 140 miljoonaa euroa.
– Leikkaushuhut ovat shokki. Pannanko kehitysmaiden köyhät kantamaan vastuu Suomen taloudellisista vaikeuksista, kysyy Kepan puheenjohtaja Gunvor Kronman.
Hallitus sopi keväällä 200 miljoonan euron siirtämisestä budjetin sisällä kotimaan työllisyyden tukemiseen. Kepan mielestä on kohtuutonta, että ulkoministeriön hallinnonala, joka vastaa vain noin reilua kahta prosenttia valtion menoista, pannaan pahimmillaan kantamaan kaksi kolmasosaa tarvittavista leikkauksista.
Leikkaukset ajoittuvat aikaan, jossa talous-, ilmasto- ja ruokakriisien vuoksi avuntarve maailmassa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi nälkäisten määrä nousi kesällä jo yli miljardiin.
Kepan mielestä hallituksen kanta on muuttunut nopeasti.
– Hallitus on tähän asti korostanut kehitysyhteistyön tärkeyttä ja Suomen halua kantaa vastuuta. Miksi suunta on muuttunut näin nopeasti, ihmettelee Kronman.
Suomi profiloitunut
avun leikkaajaksi
Edellisen kerran Suomi leikkasi kehitysapua 1990-luvulla yli 60 prosentilla.
Pudotus on rajuimpia koko kehitysyhteistyön historiassa. Esimerkiksi Ruotsissa tiputus oli tuolloin 17 ja Norjassa 10 prosenttia.
Kepalle budjettineuvotteluista kantautuneiden tietojen mukaan leikkauksia perusteltaisiin nyt EU-maiden kehitysavun minimitavoitteella, jonka mukaan yhteisömaiden tulisi saavuttaa 0,51 prosenttia bruttokansantulosta ensi vuoden aikana. Taantuman takia Suomi saavuttaa tavoitteen suunniteltua pienemmällä summalla, koska kansantalous pienenee.
– Ei pidä unohtaa sitä, että varsinainen tavoite on kuitenkin 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Nyt tehtävät leikkaukset vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista myöhemmin, sanoo Gunvor Kronman.
Kepa tiedotti tiistaina myös, että hallituksessa valmistellaan muutosta pakolaismenojen laskemisperusteisiin. Aiempaa noin 20 miljoonaa euroa suurempi osuus niistä aiotaan laskea kehitysavuksi.
Sitoumuksesta
40 vuotta
Tähän asti Suomi on noudattanut suhteellisen edistynyttä menettelyä, eikä ole juurikaan laskenut kehitysyhteistyöksi menoja, jotka eivät tosiasiassa päädy köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa.
Jos hallitus todella toteuttaa kehitysavun leikkauksen, se tapahtuu kyseenalaisena juhlavuonna. Ensi vuonna on kulunut 40 vuotta siitä, kun Suomi ensi kerran sitoutui 0,7 prosentin BKT-tavoitteeseen. Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus sitoutui saavuttamaan tavoitteen nimenomaan vuonna 2010.
Globaalissa taantumassa kehitysyhteistyön merkitys köyhille maille korostuu entisestään, kun niiden vientitulot, teollisuusmaiden investoinnit ja kehitysmaista muualle muuttaneiden rahalähetykset hupenevat. (KU)
uutiskirje 