”Uuteen kansantautiin” etsitään parannusta kuntoutuksesta
Masennuspotilaat halutaan takaisin töihin. Työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään nykyisin tavallisemmin masennuksen kuin muiden syiden takia.
– Vastuista selvitäksemme työssäkäyntiastetta on kasvatettava ja eläkkeelle jäänti-ikää nostettava. Jos uusista masennuspotilaista puolet palaisi töihin, se nostaisi laskelmiemme mukaan keskimääräistä eläkeikää puolella vuodella, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) perusteli tiistaina ministeriönsä tiedotustilaisuudessa.
Eläketyöryhmän urakkana on korottaa eläköitymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Jo tehdyt uudistukset nostavat eläkkeelle jäänti-ikää arviolta 1,6 vuodella.
Irtisanomis- ja lomautusuutisten keskellä ministerin linjaus vaikutti hieman oudolta. Hyssälä näpäytti, että ensi vuonna eläkkeelle poistuvia on ensimmäistä kertaa enemmän kuin työmarkkinoille tulevia.
– Taantumasta tulee lisää haastetta, mutta nyt on aika tehdä jotain, Hyssälä sanoi.
Varhaisterapiaa
ja porkkanarahaa
Onnellisuuspillereiden sijaan masennuspotilaalle tarjotaan osa-aikatyötä. Työnantajalle pohditaan rahallisia porkkanoita, jos työterveyshuolto keskittyy reseptien kirjoittelun sijaan estämään sairauksia.
Myös kuntoutukseen pääsy aiotaan taata yhden luukun periaatteella. Nyt viranomaiset voivat pallotella potilasta luukulta toiselle.
– Näyttää, että masennukseen puututaan liian myöhään. Koulutamme psykiatrikuntaa ja työterveyshuoltoa, jotta varhaisterapiaan pääsisi helpommin, Hyssälä kertoi.
Yksityisellä sektorilla masennuspotilaan paluu töihin takkuaa, ministeriössä päätellään. Julkisella puolella osa-aikaisessa työsuhteessa on 30 prosenttia henkilöstöstä, yksityisellä vain 15 prosenttia.
Nuori töihin
puolessa vuodessa
Ensi viikolla pidettävästä budjettiriihestä saadaan Hyssälän mukaan varmasti jyviä nuorisotyöttömyyden katkaisemiseksi.
Viime laman kaltainen syrjäytyminen aiotaan estää tarjoamalla alle 25-vuotiaille nuorille ja vastavalmistuneille nopeasti työpaikka.
– Nuoren työttömyysjakso saa jatkua korkeintaan kuusi kuukautta. Alkava työttömyyskierre katkaistaan, Hyssälä linjasi.
Ilman ammatillista jatkotutkintoa olevat ohjataan työharjoitteluun, koulutukseen tai työtoimintaan.
Aktivointitoimiin osallistuva työtön saa korkeampaa korvausta, joka on työmarkkinatukea saavalle noin sata euroa kuukaudessa. Lisäksi työttömät voivat vastaisuudessa kouluttautua kaksi vuotta ansioturvalla.
Opiskelijoiden toimeentulo sairausajalla turvataan siten, ettei heidän tarvitse käyttää opintotukea sairastamiseen. Toistaiseksi opiskelija voi jäädä ilman sairauspäivärahaa, vaikka hän sairauden ajaksi keskeyttäisi opintotuen.
Budjettilupausten lisäksi Hyssälä aikoo ajaa perusturvaan säännölliset indeksitarkistukset. Kerran vaalikaudessa hallituksen olisi pakko tarkastella perusturvan tasoa. Myös Sata-komitea on päätynyt tälle kannalle.
uutiskirje 
