Lahden Kansanopistossa on annettu kymppiluokkaopetusta niin kaukana kuin se on ollut mahdollista. Toiminta käynnistyi 1980-luvun alussa.
Opistossa on opiskellut peruskoulun suorittajia ja kymppiluokkalaisia 80-luvulla vuosittain 30–40. Viime vuosikymmenestä lähtien opiskelijoita on ollut 70–80.
Viime vuosikymmenen valtionosuusuudistusten seurauksena valtion kansanopistoille tähän tarkoitukseen osoittama rahoitus jää vajaaksi. Lahden opistossa on siitä huolimatta tultu rehtori Ville Marjomäen mukaan toimeen – milloin tyydyttävästi, milloin välttävästi. Sen on tehnyt mahdolliseksi korkea kysyntä, opiskelijoiden määrän pysyminen korkeana.
– Jonoa on tänäkin syksynä ollut vaikka kuinka paljon. Opiskelijamäärä voitaisiin tuplata, jos siihen olisi resurssit.
Kymppiluokalla opiskelun tarjoaminen on Marjomäen mielestä ilman muuta kansanopistoilla tehtävä, jonka merkitys tulee entisestään kasvamaan.
Juuri kysynnän kasvu osoittaa, ettei ole mitään merkkejä siitä, että tämä tehtävä olisi jotenkin poistumassa.
Marjomäki sanoo kansanopistojen osallistuvan tänään vielä 1990-luvun laman jälkien korjaamiseen.
– Ja nyt päällä oleva lama vain lisää meille tätä työtä.
Lahdessa opiskellaan perinteisen luokkaopetuksen rinnalla verkossa. Jälkimmäinen tarkoittaa opiskelun koostuvan itseopiskelu- ja lähiopiskelujaksoista. Tämän opiskelutavan on todettu sopivan paremmin varttuneemmalle väelle, jota hakeutuu opistoon Marjomäen mukaan yllättävän paljon.
Peruskoulunsa päättäneelle nuorelle kymppiluokan suorittaminen on monelle nuorelle helpompi vaihtoehto paluulle omaan kouluunsa lisävuodeksi.
Entiseen opinahjoon hakeutuminen merkitsisi nuorelle sosiaalisen ympäristön jatkumista entisenä. Paineet käyttäytyä olisivat myös entiset, ja aivan erilaiset kuin kansanopistossa.
– Kansanopistossa opiskelusta tulee hyötyä jo muuttuneen ympäristön ansiosta, kun oppimisympäristö vapauttaa nuoren opiskelua aikaisemmin mahdollisesti haitanneista ongelmista, sanoo Marjomäki todenneensa. (KU)
uutiskirje 