Taloustaantuma näkyy kansanopistoissakin opiskelijamäärien kasvuna
– Taantumatilanne osoittaa, että kyllä meitä tarvitaan. Olemme vakaasti sitä mieltä, että kansanopisto on nuorelle paljon parempi paikka kuin tyytyä työttömänä olemaan tekemättä mitään..
Sanojen takana on Keski-Suomen Kansanopiston rehtori Hannu Salvi. Hän on myös Suomen Kansanpistoyhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistykseen kuuluu 88 kansanopistoa. Viesti opistoista on tänään: hakemuksia opiskelemaan on tullut aikaisempaa enemmän. Tietoja lopullisista opiskelijamääristä kerätään parhaillaan.
Yli 30 kansanopistossa opiskellaan kymppiluokissa. Peruskouluopintojaan täydentäville opiskelijoille annetaan niissä henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja ohjaukseen perustuvaa koulutusta.
Opiskelijoista valtaosa on nuoria. Joukossa on peruskoulun loppuun suorittavia, aineopintoja täydentäviä, opiskelupaikkaa ilman jääneitä ja heitä, jotka haluavat lisäaikaa tulevaisuutensa suunnitteluun.
Salvin johtama opisto lukeutuu opistoihin, joissa on suuntauduttu vapaan sivistystyön ohella ammatillisiin opintoihin, eikä siinä vielä tarjota peruskoulunsa päättäville nuorille mahdollisuutta jatkaa opiskelua ns. kymppiluokalla. Tulevina vuosina Suolahdessakin tullaan liittymään niiden kansanopistojen joukkoon, joissa tämä mahdollisuus on, ja jota muun muassa talouslaman seurauksena entistä enemmän käytetään.
Mihin suuntaan
uudistetaan?
Opetusministeriössä on valmisteilla erilaisia vapaan sivistystyön kehittämisohjelmia. Kansanopistotoimijat rekisteröivät opistojen keskusjärjestön puheenjohtajan mukaan mielihyvällä viestit lupauksista kehittää vapaata sivistystyötä ja huolehtia siitä, että sitä tulevaisuudessakin tarjotaan.
Salvi pitää pelkästään hyvinä lainsäätäjien viestejä, joissa luvataan kunnioittaa ja arvostaa vapaata sivistystyötä.
– Mutta olemme myös tietoisia siitä, että keskustelussa on ollut mukana näkemyksiä tarpeesta rakenteelliseen kehittämiseen. Kansanopistoväkeä askarruttaa se, mitä tällä tarkoitetaan. Tiedossamme ovat käsitykset, joiden mukaan tällä kiertoilmaisulla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että opistoja on liikaa ja viittaillaan nuorten ikäluokkien pienenemiseen ja valtiovallan varojen vähenemiseen.
Opistoväki pohtii olemassaoloaan ja etsii tulevaisuuteen tähtääviä luovia ratkaisuja. Salvi muistuttaa vielä, että tätä työtähän tekee koko koululaitos peruskoulusta korkeakouluihin.
Alalla mietitään kautta linjan muun muassa verkostojen kehittämistä. Myös kansanopistoissa keskustellaan erilaisista yhteistyömahdollisuuksista, joita koulutuksen kenttä tarjoaa.
– Valtiovalta ei ole perustanut vapaata sivistystyötä. Siksi siihen sopii se, että kunnioitetaan ylläpitäjien omaa tahtoa, tähdentää Salvi.
Kansanopisto
on ”turvakoti”
Salvi näkee kymppiluokkien määrän kasvun osoituksena kansanopistojen olemassaolon oikeutuksesta ja kyvystä luoviin ratkaisuihin.
Nuorisotyöttömyyden kasvu on johtanut siihen, että nuorille tarjolla oleville opiskelupaikoille on tänään kysyntää. Viestit opistoista kautta maan kertovat, että opiskelijamäärät tulevat olemaan viime syksyistä suuremmat.
Toisaalta; Maan hallitus on julkilausunut halunsa saada nuoret korkeakouluopintoihin nykyistä nopeammin. Työttömyyttä paremmin opiskelupaikkaa vaille jäänyttä edesauttaa opiskelu seuraavaa pääsykoetta varten esimerkiksi kansanopistossa. Hyvin sujunut kansanopistovuosi antaa hyviä eväitä korkeakouluopintoihin.
– Kymppiluokissa on konkreettisesti kyse siitä, että opistot tarjoavat sitä, mihin tarve on olemassa.
Tässä ei Keski-Suomen Kansanopiston rehtorin mielestä ole oikeastaan mitään uutta. Opistot ovat kautta aikain halunneet auttaa nuoria, ja nimenomaan niitä nuoria, jotka ovat putoamassa koulutusjärjestelmässä. Opistoissa halutaan auttaa heitä jatko-opinnoissa ja oman elämänuran rakentamisessa.
– Kansanopistojen luonteeseen kuuluu se, että niissä joustetaan yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Kansanopistoilla on turvakodin luonne. Annetaan turvaa ja tukea nuorelle aikuiselle, joka haluaa mennä elämässään eteenpäin.
uutiskirje 