Uimaharjussa pantiin eduskuntavaaleja käyntiin
Ajatus oman pohjoiskarjalalaisen kansanedustajan saamisesta virkisti vasemmistoväkeä Joensuun Uimaharjussa tiistai-iltana, kun Uimaharjun kupeesta Ahvenisilta syntyisin oleva puoluesihteeri Sirpa Puhakka heitti sen paikallisille toimijoille pohdittavaksi.
Kolmisenkymmentä paikallista oli saapunut kuulemaan ja tenttaamaan puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajia Annika Lapintietä ja Esko-Juhani Tennilää sekä Puhakkaa, jotka jalkautuivat Uimaharjun Pölösensaliin Joensuusta Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksesta.
Ajatus ei ole uusi, mutta Pohjois-Karjalassa Vasemmistoliiton kannatus oli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vain 2,5 prosenttia, kun se koko maassa oli tuolloin sentään 8,8 prosenttia. Omaa kansanedustajaa ei ole ollut vuosikymmeniin. Edellinen eli joensuulainen Pauli Puhakka valittiin vuonna 1979. Vielä 60-luvun puoliväliin asti Pohjois-Karjalasta tuli kaksi
SKDL:n kansanedustajaa ja kannatus hipoi jopa 20 prosenttia.
Tuolloin alueelta valittiin vielä yhteensä kymmenen kansanedustajaa. Nyt heitä valitaan kuusi.
Oma on
aina oma
Sirpa Puhakka asetti tavoitteeksi Vasemmistoliiton kansanedustajan saamisen Pohjois-Karjalasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
– Sitä tarvitaan. Oma on aina oma, hän totesi ja arvioi, että siinä olisi paikka muuttaa politiikkaa Pohjois-Karjalassa.
Viime vaaleissa selkeästi Pohjois-Karjalan vasemmistoliittolainen ykkösehdokas oli tilaisuudessa puhetta johtanut kirvesmies, kaupunginvaltuutettu Petteri Tahvanainen, joka keräsi 1 277 henkilökohtaista ääntä. Ehdokkaita oli yhteensä vain kolme.
Eläkkeellä oleva sellunkeittäjä, pitkäaikainen kunnanvaltuutettu ja Vasemmistoliiton perustajajäsen Taisto Mäkelä arvioi, että kansa on tyhmentynyt, kun se ei älyä äänestää Vasemmistoliittoa, vaan nostaa kokoomusta.
– Kun katsoo eduskunnan kyselytuntia, ei voi kuin ihmetellä, miten Vasemmistoliiton järjen sana ei mene läpi, hän sanoi ja arvioi puoluesihteerin olevan oikealla asialla.
Salissa todettiin, että kansanedustajan hommaaminen on paikallisen porukan tehtävä.
– Mutta porukka on ukkoontunut ja akkaantunut, katsokaa nyt ympärillenne. Onko täällä yhtään alle 50-vuotiasta, kyseltiin ja kaksi ilmoittautui. Muisteltiin, että 70-luvulla yhtenä iltana liikkeeseen saattoi liittyä 50 uutta nuorta jäsentä.
Sirpa Puhakka ei pitänyt hälyttävänä sitä, että yleisötilaisuudesta puuttui nuoriso.
– Esimerkiksi Joensuussa on erittäin aktiivista nuorisotoimintaa, mutta se on erilaista. Eivät nuoret tällaisiin yleisötilaisuuksiin tule.
Hän vakuutti lisäksi, että kaikkia tarvitaan eikä vanhemman väen pidä jättäytyä pois toiminnasta.
Samaa mieltä oli Tennilä.
– Kukaan ei tarvitse politiikka niin paljon kuin eläkeläinen. Mitä muita keinoja on? Jos aletaan syömälakkoon, tulee vastaukseksi, että hienoa, jatkakaa loppuun asti, Tennilä nauratti yleisöä.
Hän muistutti siitä, että jos poliittiset voimasuhteet eivät muutu, se on paha paikka metsäteollisuudesta elävälle Pohjois-Karjalallekin.
– Silloin velkaelvytys maksatetaan teillä ja verot nousevat.
Uimaharju
jatkaa hirressä
Keskustelua käytiin myös Stora Enson Uimaharjun sellutehtaan kohtalosta.
Uimaharjussa uskotaan yhä paikallisen suurtyöllistäjän tulevaisuuteen, vaikka tehdas on nyt ajettu alas ja koko 400-päinen henkilöstö lomautettu vuoden vaihteeseen asti.
Keskiviikkona Stora Enso ilmoitti uusista tehtaiden lakkauttamisista. Ne osuivat Sunilan sellutehtaaseen Kotkassa ja Tolkkisten sahaan Porvoossa. Lisäksi Imatralla suljetaan yksi paperikone ja Kotkan tehtaat menevät myyntiin.
Uimaharju ei ollut listalla, mutta se ei myöskään päässyt löysästä hirrestä, sillä yhtiö ei ilmoittanut tehtaan jatkosta.
– Enää ei välitetä työläisestä, vaikka se tuottaisi voittoa, Taisto Mäkelä pahoitteli.
Tennilä arvioi, että tästä löytyy syy siihen, miksi ei äänestetä.
– Pettymys on niin suuri, ettei jakseta toimia poliittisesti. Katainen jakaa omilleen ja Suomesta muodostuu pikku-Amerikka, jossa vain puolet väestä äänestää.
Samaa arveltiin salissa: tuloerot ovat kasvaneet vuodesta 1995 joka vuosi ja se on vienyt kansalta uskon.
Annika Lapintie totesi, että Uimaharjussakin on koettu yrityksen pohjaton ahneus, kun monen voitollisen vuoden jälkeen porukka on pakkolomalla.
– Onkin kiinnostavaa katsoa, mihin yhtiö on käyttänyt rahaa. On ihmeellinen arvovalinta laittaa rahaa Brasilian vaaleihin, kun täällä supistetaan. Se kertoo, että raha haalitaan keinolla millä hyvänsä.
Hän kehotti kääntämään katseet valtioon. Sen olisi vahvistettava valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjausta. Lisäksi sen tulisi antaa resursseja uusien puutuotteiden kehittämiseen.
Kaupunkilegendat
häiritsevät
Keskusteluun nousi myös maahanmuuttajakysymys. Yleisöstä ihmeteltiin, miten yhteiskunnan tuella elävillä pakolaisilla on varaa lähettää rahaa kotimaihinsa ja miksi nämä eivät tee töitä.
Taustalla on muun muassa Kontiolahden pakolaiskeskuksen tuore perustaminen. Sinne on sijoitettu noin 130 turvapaikanhakijaa.
Puhakka totesi, että näiden yhteiskunnalta saama tuki on toimeentulotuki vähennettynä kymmenellä prosentilla.
– Sama laki koskee suomalaisia. Jokainen on oikeutettu toimeentulotukeen, jos muita tuloja ei ole.
Lapintie arvioi, että maahanmuuttajakeskustelua häiritsevät kaupunkilegendat, kuten se, jonka mukaan maahanmuuttajat asutetaan hotelleihin.
uutiskirje 