Laitoshoito on joutunut isoissa kaupungeissa suurennuslasin alle. Terveysmenojen kasvaessa karsinta tehdään kalleimmasta eli laitospaikoista.
Erikoissairaanhoidon sairaalapäiviä on vähennetty joissakin kunnissa minimiin. Samalla esimerkiksi vanhuksen laitosasumisesta ollaan tekemässä väliaikaista. Tällöin vanhus voisi palata kotiinsa kuntoutusjakson jälkeen.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveysmenot kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia. Se on suurin menopiikki kymmeneen vuoteen.
Eniten menoja nostivat palkankorotukset, mutta myös terveyspalvelujen kysyntä kasvoi parisen prosenttia. Varsinkin hammashuollon ja psykiatrisen avohuollon menot lisääntyivät.
Kuntaliiton mukaan terveydenhuolto ei kestä toista vastaavaa palkankorotusta.
– Palvelujen tarve lisääntyy ja uusia kustannuksia tulee palvelurakennusten investoinneista, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio totesi maanantaina.
Lisäksi menoja korottavat valtion antamat uudet tehtävät tänä vuonna vammaisten avustamisessa ja ensi vuonna koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuollossa.
Merikallion mukaan kuntien on vaikea pitää yllä vuonna 2005 annettua hoitotakuuta. Erikoissairaanhoidon jonojen purku vie varoja, kun satsauksia pitäisi osoittaa ennalta ehkäisevään ja perusterveydenhoitoon.
Suurissa kaupungeissa asukas käytti terveyspalveluja keskimäärin 1 945 euron edestä, kun kuntien ikärakenteiden erot häivytetään. Keskisuurissa kaupungeissa terveysmenot olivat asukasta kohden 1 976 euroa.
Erot ovat suuret, sillä halvimmalla pääsi Raisio, 1 790 eurolla. Helsingissä terveyspalvelut maksoivat asukasta kohti eniten, 2 094 euroa. Eroa selittää Merikallion mukaan kunnan pinta-ala ja metropoli-ilmiö, siis maahanmuuttajien ja moniongelmaisten suuri määrä.
Kohonneiden menojen takia säästö- ja tehostamiskohteita on etsitty kunnissa urakalla. Lahdessa kotouttamisyksikkö hoitaa potilaan joutuisasti erikoissairaanhoitopaikalta tavalliseen sairaalaan tai kotiin. Kuopiossa omalääkärijärjestelmä on purettu ja vanhusten kotihoidossa helpoimmat asiakkaat on annettu yksityiselle sektorille kunnan hoitaessa vain vaikeimmat tapaukset.
Järvenpäässä tarkasteluun on otettu koko hoitoketju periaatteella asiakas oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kunnassa huomattiin, että moni vanhus oli osoitettu laitokseen liian varhain kuntoonsa verraten. Järvenpäässä sijoitussairaanhoitaja katsoo, miten potilaan jatkohoito järjestetään. Erikoissairaanhoidossa makuuttamisesta tulevat ylikäyttömaksut on saatu tällä tavoin minimiin.
lehti 