Työtä jakamalla torjumaan työttömyyttä
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kiittää hallituksen panostusta nuorisotyöttömyyden torjuntaan valtion ensi vuoden talousarviossa.
– Se tosin pitäisi tehdä jo nyt syksyllä lisäbudjetilla, Lapintie lisää.
Ylipäätään hän epäilee, että työllisyyden hoidon jättäminen ensi vuoden puolelle on myöhäistä. Rahaa pitäisi saada nyt lisäbudjetilla. Muuten on edessä pitkä raskas syksy.
– Nuorisotyöttömyys on valtava huoli, koska on kyse nuoren ihmisen koko tulevaisuudesta, jossa ensimmäinen työpaikka on merkittävä.
Hän muistuttaa viime laman opeista.
– Silloin työmarkkinoille astumassa olleet nuoret jäivät paljolti kokonaan syrjään. Jos pääsi töihin, työ oli pätkä- ja osa-aikatyötä eikä välttämättä vastannut koulutusta. Tämä pitää välttää.
Hallitus päätti torstaina budjettiriihensä, jossa se linjasi valtion ensi vuoden talousarviota ja muun muassa panosta työllisyyteen.
Ilman töitä ura ei pitene
Ongelmana Lapintie kuitenkin pitää sitä, että nuorisotyöttömyyden hoitoon annettavat rahat on siirretty pois muilta momenteilta.
– Siitä voi olla seurauksena, että kokonaistyöllisyys ei kuitenkaan kasva.
Myös pitkäaikaistyöttömyyden välttämistä olisi pitänyt oppia viime laman kokemuksista. Lapintien ensisilmäys budjettipäätöksiin näyttää, että hallituksen suhtautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole vakava.
– Esimerkiksi 50-vuotiaalla pitkäaikaistyöttömälle, jolla on kuitenkin työuraa takana, ei budjetissa tunnu olevan tarjolla mitään. Samaan aikaan hänellä hallituksen muiden linjausten mukaan pitäisi olla työelämää edessä vielä aikakin 18 vuotta, Lapintie toteaa suunnitelmista pidentää suomalaisten työuria.
– Se on aivan absurdia. Ihmiset pidentävät kyllä mielellään työuriaan. Mutta jos ei ole töitä, ei voi pidentää uraa.
Työtä jakamaan useammalle?
Lapintie heittää punnittavaksi Vasemmistoliiton viime lamassa aktiivisesti tarjoamaa lääkettä:
– Voisiko työajan lyhentäminen ja työn jakaminen olla keino työttömyyden torjuntaan? Se palvelisi myös töissä olevia, koska työelämän kiireisyys ja kohtuuttomat vaatimukset näkyvät sairauspoissaoloina ja sairauseläkehakemuksissa.
Hän huomauttaa hallitukselle, että jo kolmen kuukauden työttömyysjakso on pitkä yksilölle.
– Onkin surullista, että 90-luvun lamassa työttömiksi jääneitä on yhä työttömänä. Heidän tilanteensa on täysin toivoton. Nyt ei pitäisi päästää tilannetta samanlaiseksi, Lapintie sanoo.
– Mutta hallitus ei tunne tavallisen suomalaisen arkipäivää. Suurimman huolen se on kantanut hyvätuloisten ihmisten hyvällä tuulella pitämisestä. Sen se on maustanut ripauksella sosiaalisuutta, joka ei todellisuudessa auta juuri ketään.
Tästä hän ottaa esimerkin tuoreista budjettipäätöksistä:
– Kunnallisen ansiotulovähennyksen nostaminen on sinänsä hyvä asia, mutta jo 13 000 euron vuositulot ovat niin isot, että sen antaman hyödyn menettää. Ne ovat kyllä aika pienet tulot.
uutiskirje 
